Jälkiperillinen

Jälkiperillinen

Jälkiperillinen on testamentin tekijän määräämä henkilö, joka perii vasta toisen perillisen jälkeen. Perintöoikeus astuu voimaan säännöllisesti etuperillisen kuollessa, ellei toisin ole määrätty. Jälkiperillinen on epäselvissä tapauksissa samalla sijaisperillinen.

Jälkiperillinen perii etuperillisen jälkeen. Ellei toisin ole määrätty, ajankohta on etuperillisen kuolema ABGB:n 608 §:n mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet yleiskatsauksena

Suhde sijaisperilliseen ja kasvuosuuteen: Jälkiperintö on etusijalla kasvuosuuteen nähden. Lisäksi jälkiperillistä pidetään epäselvissä tapauksissa sijaisperillisenä.

• Jälkiperillinen on epäselvissä tapauksissa myös sijaisperillinen. Muun määräyksen puuttuessa hän astuu perilliseksi etuperillisen kuollessa.
• Jälkiperintö on yleensä jäännösjälkiperintö. Etuperillinen saa käyttää omaisuutta, mutta ei saa vilpillisesti vähentää sitä.
• Jälkiperillisen odotusoikeus on periaatteessa periytyvä, vaikka hän ei itse enää kokisi jälkiperintötapahtuman toteutumista.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Der Nacherbe ist im Zweifel auch Ersatzerbe. Mangels anderer Verfügung tritt er mit dem Tod des Vorerben ein.“

Jälkiperillisten määrääminen

Perinnönjättäjä voi vapaasti määrätä, kenet jälkiperilliseksi asetetaan. Tällöin voidaan määrätä useita henkilöitä tai myös tietty järjestys. Mahdollisia ovat:

• Ehdot: esimerkiksi, että jälkiperintö astuu voimaan, jos etuperillinen elää tietyn ajan tai jokin tapahtuma toteutuu.
• Määräajat: esimerkiksi, että jälkiperintö tulee voimaan tiettynä päivänä.
• Järjestys: Perinnönjättäjä voi määrätä selkeän järjestyksen (esim. puoliso etuperillisenä, lapset jälkiperillisinä).

Luovutus- ja rasituskieltoja

Jälkiperintöön sisältyy säännöllisesti luovutus- ja rasituskielto.

• Tämä rajoitus on voimassa kolmansia osapuolia kohtaan ilman ABGB:n 364c §:n rajoituksia.
• Määräykset, jotka haittaavat jälkiperillistä, ovat pätemättömiä.
• Kolmannen osapuolen vilpittömässä mielessä tapahtuva saanto voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa olla mahdollinen.

Jälkiperintö ei-saman sukupolven edustajille

Jälkiperillisen ei tarvitse välttämättä olla elossa perinnönjättäjän kuollessa. Myös syntymättömät henkilöt (ns. Nascituri) voidaan määrätä jälkiperillisiksi, edellyttäen, että he syntyvät elinkelpoisina myöhemmin. Tämä avaa suunnittelumahdollisuuksia, jotka ottavat huomioon useita sukupolvia.

Etuperillisen ja jälkiperillisen oikeudet ja velvollisuudet

Jälkiperintötapahtuman toteutuessa jälkiperillinen ottaa haltuunsa kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat tuolloin vielä voimassa.

• Etuperillinen saa käyttää ja hallinnoida perintöomaisuutta, mutta hänen on säilytettävä se. Vilpilliset vähennykset ovat kiellettyjä.
• Jälkiperillisellä on odotusoikeus perintöön. Tämä oikeus on periytyvä, ellei toisin määrätä.

Implisiittinen jälkiperintö

Jälkiperintö voi syntyä myös implisiittisesti, jos testamentin tulkinnasta käy selvästi ilmi, että perinnönjättäjä halusi omaisuuden siirtyvän seuraavalle sukupolvelle. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuimet olettavat säännöllisesti, että jälkiperintöä oli tarkoitettu, vaikka sanaa ”jälkiperillinen” ei olisi nimenomaisesti käytetty.

Jäännösjälkiperintö

Perinnönjättäjä voi määrätä jäännösjälkiperinnöstä. Tässä tapauksessa etuperillinen saa myös kuluttaa perintöä, mutta ei saa pahantahtoisesti tai vilpillisesti vähentää sitä. Jälkiperillinen saa vain sen, mitä lopulta on todellisuudessa jäljellä.

Suhde sijaisperilliseen ja kasvuosuuteen

Jälkiperintö eroaa selvästi sijaisperinnöstä:

• Sijaisperillinen astuu heti perilliseksi, jos alun perin määrätty perillinen estyy (esim. ennenaikaisen kuoleman tai perinnöstä luopumisen vuoksi).
• Jälkiperillinen astuu perilliseksi vasta myöhemmin, yleensä etuperillisen kuollessa.
• Jos tehokasta jälkiperintöä ei ole, tapahtuu kasvuosuus: osuus kasvaa muille kanssaperillisille.

Esimerkkejä käytännöstä

• Perinnönjättäjä määrää puolisonsa etuperilliseksi. Hänen kuolemansa jälkeen yhteisten lasten on määrä periä jälkiperillisinä.
• Perinnönjättäjä määrää, että jälkiperintö astuu voimaan vasta tiettynä päivänä, esimerkiksi kun nuorin lapsi saavuttaa tietyn iän.
• Voidaan myös määrätä, että jälkiperillinen on samalla sijaisperillinen, jos etuperillinen ei lainkaan pääse perintöön.

Edunne asianajajan tuella

Jälkiperinnön järjestäminen on oikeudellisesti monimutkaista. Usein syntyy epäselvyyksiä perintöoikeuden alkamisajankohdasta, etuperillisen hallinnosta tai rajauksesta sijaisperintöön. Ilman tarkkoja sanamuotoja uhkaavat tulkintaristiriidat, jotka voivat johtaa pitkiin oikeudenkäynteihin ja perheriitoihin.

Lakimiehen tuki varmistaa:

• selkeät ja oikeudellisesti pätevät sanamuodot testamentissa tai perintösopimuksessa,
• omaisuuden suojaamisen etuperillisen tekemiltä luvattomilta vähennyksiltä,
• yksilöllisten ratkaisujen luomisen, jotka on räätälöity perhetilanteen mukaan,
• vaatimustesi varman toteutumisen perunkirjoitusmenettelyssä.

Näin varmistat, että viimeinen tahtosi toteutuu yksiselitteisesti ja että jälkeläisesi todella saavat sen, mitä olet heille määrännyt.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Die Gestaltung einer Nacherbschaft ist rechtlich komplex. Häufig kommt es zu Unklarheiten über den Zeitpunkt des Eintritts, die Verwaltung durch den Vorerben oder die Abgrenzung zur Ersatzerbschaft.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK