Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa
Rangaistusuhan muuttaminen tietyissä väkivaltarikoksissa
Säännös rikoslain 39a §:ssä korottaa sitovasti lainmukaista rangaistuksen alarajaa, jos tahallinen väkivaltarikos on tehty tietyissä raskauttavissa olosuhteissa. Tyypillisiä ongelmakohtia syntyy, kun tekijät uhkaavat aseella tai käyttävät sitä, hyödyntävät uhrin erityistä suojelun tarvetta, käyttävät poikkeuksellisen suurta väkivaltaa tai kun teko tehdään yhdessä ja sopimuksen mukaisesti. Asianosaisille tämä muuttaa lähtötilannetta rangaistusasteikon määrittelyssä: aiemmin mahdolliset lievät, ehdolliset rangaistukset usein poistuvat raskauttavien seikkojen toteutuessa, koska tuomioistuin on sidottu korkeampaan minimirangaistusuhkaan. Puolustuksen ja neuvottelujen on siksi varhaisessa vaiheessa tarkasteltava raskauttavia seikkoja ja kumottava ne kohdennetusti.
Rikoslain 39a § mukauttaa rangaistuksen alarajoja tietyissä väkivaltarikosten raskauttavissa olosuhteissa ja johtaa siten sitovasti korkeampiin minimirangaistuksiin.
Periaate
Normi siirtää rangaistusasteikkoa: Se muuttaa ainoastaan rangaistuksen alarajaa, ei enimmäisrangaistusta. Tuomioistuin ei saa lainmukaisten edellytysten täyttyessä jäädä uuden alarajan alapuolelle. Säännös luo siksi selvän ja merkittävän kynnysvaikutuksen. Tietyt tekotavat siirtävät neuvottelu- ja rangaistuksenmittaamiskäytäntöä pysyvästi.
Merkitys
Säännös viestii, että tietyt väkivallan raskauttavat seikat perustavat yleisön ja uhrien tilanteen korkeamman suojelun tarpeen. Käytännössä tämä vähentää mahdollisuuksia ehdollisiin rangaistuksiin ja helpottaa selkeämpää sanktiointia vastaavissa teoissa. Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa: oletettavasti vähäinen teon toteuttamisen eskalaatio voi johtaa merkittävään, oikeudellisesti pakottavaan minimirangaistusuhan kiristymiseen.
Käytännön huomioiminen
Tuomioistuimet tutkivat teon motiivin, tekotavan ja kontekstin ja päättävät kokonaiskuvan perusteella, onko jokin laissa mainituista raskauttavista seikoista olemassa. Usein kiistanalaisia ovat yksityiskohdat, kuten todellinen aseen käyttö verrattuna vain vihjailevaan uhkaukseen, uhrin objektiivinen suojelun tarve, kysymys siitä, oliko väkivallan käyttö poikkeuksellisen suurta, ja oliko teko tehty sopimuksen mukaisesti. Puolustus yleensä menestyy, jos se toimittaa materiaalia, joka sulkee pois tai suhteellistaa raskauttavat seikat: puuttuva ase, ristiriitaiset todistajanlausunnot, lääketieteelliset löydökset, jotka kyseenalaistavat vamman vakavuuden, tai ymmärrettävät selitykset motiivitilanteesta.
Keskeiset edellytykset
Säännös soveltuu vain konkreettisiin, laissa lueteltuihin olosuhteisiin. Tyypillisiä ja käytännön kannalta merkityksellisiä edellytyksiä ovat:
• Aseen tai vastaavan välineen käyttö tai sillä uhkaaminen.
• Uhrin erityisen suojelun tarpeen hyödyntäminen (esimerkiksi alaikäiset, sairaat, hoitoa tarvitsevat).
• Poikkeuksellisen suuri väkivallan käyttö tai väkivalta, joka ylittää tavanomaisen määrän.
• Yhteinen teon toteuttaminen sopimuksen mukaisesti vähintään yhden muun henkilön kanssa.
Laki edellyttää, että raskauttava olosuhde määrittää rangaistusuhan tai ainakin tukee sen merkityksellisyyden toteamista; jos raskauttavaa seikkaa ei ole, alkuperäinen alaraja säilyy.
Suhde muihin säännöksiin
Säännös vaikuttaa rangaistuksen mittaamisen yleisten sääntöjen sekä raskauttavien ja lieventävien perusteiden ohella. Se muuttaa alarajaa, ei ylärajaa, eikä siten ole ristiriidassa tuomioistuimen normaalien harkintapäätösten kanssa konkreettisessa mittaamisessa. Oikea menettely edellyttää, että tuomioistuin toteaa raskauttavan seikan kysymyksen selkeästi ja ottaa huomioon muutetut alarajat tuomiossaan. Kaksoiskäyttökielto koskee soveltamista vain, jos samat olosuhteet on jo käytetty toisessa muodossa rikostunnusmerkistön tai rangaistuksen mittaamisen kannalta merkityksellisesti; tässä tuomioistuimen on perusteltava painotus huolellisesti.
Edunne asianajajan tuella
Rikosoikeudellinen menettely on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkotoimista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Virheitä alkuvaiheessa, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa raskaasti.
Erikoistunut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.
Asianajotoimistomme:
- tarkistaa, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti kestävä,
- tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
- varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
- tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
- valvoo oikeuksianne ja etujanne tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“
