Alaikäisen sieppaus

Alaikäisen sieppaus rikoslain 101 §:n mukaan on vakava rikos henkilökohtaista vapautta ja alaikäisten seksuaalista koskemattomuutta vastaan. Se kattaa alle neljätoistavuotiaan lapsen poisviemisen tai kiinni pitämisen huoltajien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, jos tekijän tarkoituksena on, että lapsi joutuu hänen itsensä tai kolmannen osapuolen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tällä suojataan paitsi lapsen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta, myös vanhempien oikeutta kasvatukseen ja huolenpitoon. Vääryys piilee lapsen tarkoituksellisessa irrottamisessa oikeutetusta suoja- ja kasvatuspiiristä, jotta se altistettaisiin vieraalle, vaaralliselle vaikutukselle.

Objektiivinen tunnusmerkistö

Rikoslain 101 § suojaa vapautta, seksuaalista koskemattomuutta ja huolto-oikeutta alaikäisten osalta. Rangaistavaa on, jos joku vie tai pitää kiinni alaikäistä huoltajien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, käyttääkseen häntä seksuaalisesti hyväksi tai altistaakseen hänet kolmannen osapuolen hyväksikäytölle. Tällä suojataan paitsi alaikäisen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta, myös vanhempien oikeutta päättää hänen oleskelustaan ja kasvatuksestaan.

Sieppaus tapahtuu, kun alaikäinen poistetaan hänen aiemmasta oleskelupaikastaan ja siten irrotetaan huoltajien vaikutuspiiristä. Jo vähäinen paikanvaihdos riittää, jos se lopettaa huoltajien tosiasiallisen pääsyn lapsen luo. Väkivaltaa ei tarvita; petos, suostuttelu, psyykkinen painostus tai luottamuksen hyväksikäyttö riittävät, kunhan ne tähtäävät tosiasialliseen irrottamiseen. Ratkaisevaa on, että teko tapahtuu huoltajien vapaan tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan.

Alaikäiset ovat erityisen suojelun tarpeessa ja helposti vaikutettavissa. Vääryys piilee tämän riippuvuuden hyväksikäytössä, jotta henkilö irrotetaan oikeutetusta huolenpidosta ja saatetaan tilanteeseen, jossa hän on käytettävissä tekijälle tai kolmannelle osapuolelle.

Tutkimusvaiheet

Tekijä:

Jokainen henkilö, joka määrää tai vaikuttaa alaikäisen oleskeluun tai järjestää hänen siirtämisensä.

Rikoksen kohde:

Rikoksen kohteena on alaikäinen henkilö, eli joku, joka ei ole vielä täyttänyt neljäätoista vuotta. Sukupuoli, alkuperä tai sosiaalinen asema ovat merkityksettömiä. Ratkaisevaa on ikä ja se seikka, että henkilö on vanhempien tai laillisen huollon alainen.

Alaikäiset eivät voi arvioida seksuaalisia tekoja oikein. Heitä pidetään siksi vajaakykyisinä ja heitä on suojeltava erityisesti. He eivät itsenäisesti tunnista seksuaalisten vaikutusten tai sieppauksen seurauksia. Jos joku tietoisesti saattaa lapsen tällaiseen tilanteeseen, hän täyttää jo lain suojelutarkoituksen.
Jos sen jälkeen tapahtuu paikanvaihdos, kyseessä on täytetty rikos.

Rikollinen teko:

Sieppaus rikoslain 101 §:n mukaan tapahtuu, kun alaikäinen henkilö viedään toiseen paikkaan tai pidetään siellä huoltajiensa tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, jotta hänet voitaisiin seksuaalisesti hyväksikäyttää tai antaa hyväksikäytettäväksi.
Tyypillisiä tekoja ovat:

• Poisvieminen vanhempien asunnosta, koulusta, hoitolaitoksesta tai muusta tutusta ympäristöstä.
• Siirtäminen paikkaan, jossa alaikäistä voidaan helpommin kontrolloida tai huomaamatta vaikuttaa häneen, esimerkiksi asuntoon, ajoneuvoon tai syrjäiseen ympäristöön.
• Petos tai manipulointi, esimerkiksi esittämällä vääriä aikomuksia (”Vien sinut vanhempiesi luo”) tai hyväksikäyttämällä luottamusta tai riippuvuutta.

Sieppausta ei tapahdu, jos huoltajat ovat nimenomaisesti suostuneet siirtoon tai jos teolla ei ole seksuaalista tarkoitusta. Alaikäisen itsensä oletettu suostumus on tehoton, koska hänellä ei ole oikeudellisesti oikeutta päättää seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan.

Teon on johdettava todelliseen paikanvaihdokseen. Pelkkä kiinni pitäminen samassa paikassa ilman poisviemistä voi tapauksesta riippuen olla vapaudenriisto rikoslain 99 §:n mukaan, mutta se ei täytä alaikäisen sieppauksen tunnusmerkistöä.

Rikoksen seuraus:

Rikoksen seuraus on alaikäisen henkilön täytetty irrottaminen vanhempien tai laillisen suojelun piiristä. Ratkaisevaa on, että tekijä luo tilanteen, jossa asianomainen henkilö on vanhempien kontrollin ulkopuolella ja siten konkreettisen hyväksikäytön vaarassa. Myös se, joka vain mahdollistaa kuljetuksen tai paikan tarjoamisen, voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön osallisuudella tai avunannolla.

Syy-yhteys:

Tekijän teko on syy-yhteydessä, jos ilman sitä alaikäistä ei olisi poistettu huoltajien huostasta. Jokainen teko, joka aiheuttaa tai ylläpitää irrottamisen oikeutetusta suoja-alueesta, katsotaan syyksi. Myöskään alaikäisen näennäinen vapaaehtoisuus ei poista syy-yhteyttä, jos tosiasiallinen irrottaminen johtuu yksinomaan tekijän toiminnasta.

Objektiivinen syyksilukeminen:

Seuraus on tekijälle objektiivisesti syyksiluettava, jos hän tietoisesti luo tilanteen, jossa alaikäinen on vanhempiensa tai huoltajiensa ulottumattomissa ja seksuaalisen hyväksikäytön vaarassa. Lainmukainen siirto tapahtuu vain, jos se perustuu lain säännöksiin tai huoltajien nimenomaiseen suostumukseen. Kaikki muut poisviemisen muodot, jotka tähtäävät seksuaaliseen hyväksikäyttöön, ovat lainvastaisia ja täyttävät rikoslain 101 §:n objektiivisen tunnusmerkistön.

Raskauttavat olosuhteet

• Vakavat seuraukset: Jos uhri vahingoittuu sieppauksen seurauksena fyysisesti tai henkisesti vakavasti, kyseessä on raskauttava asianhaara.
• Sieppauksen kesto: Pidempi vapauden rajoitus voi johtaa korkeamman rangaistusasteikon soveltamiseen.
• Useampi rikos: Jos joku sieppaa useita henkilöitä tai toimii toistuvasti, häntä rangaistaan ankarammin.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Alaikäisen sieppauksen tunnusmerkistö eroaa selvästi muista vapauteen ja seksuaalisuuteen kohdistuvista rikoksista. Kun taas vapaudenriisto kattaa jo pelkän kiinni pitämisen samassa paikassa, alaikäisen sieppaus edellyttää paikanvaihdosta huoltajien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, ja siihen liittyy seksuaalisen hyväksikäytön tarkoitus. Suojeltavana on erityisen suojelun tarpeessa oleva ikäryhmä, jonka puutteellista harkintakykyä ja oikeudellista riippuvuutta tekijä hyödyntää tarkoituksellisesti poistaakseen heidät vanhempien tai laillisen huostasta ja saattaakseen heidät hyväksikäytön vaaraan.

• Rikoslain 99 § – Vapaudenriisto: Kattaa henkilön vangitsemisen tai kiinni pitämisen hänen tahtonsa vastaisesti tai ilman hänen tahtoaan, ilman että paikanvaihdosta tarvitsee tapahtua. Jo lyhytaikainen liikkumisvapauden rajoitus riittää.
• Rikoslain 100 § – Mielisairaan tai puolustuskyvyttömän henkilön sieppaus: Koskee sellaisen henkilön poisviemistä tai siirtämistä, joka mielisairauden tai puolustuskyvyttömyyden vuoksi ei kykene päättämään oleskelustaan. Tässä suojellaan sellaisten henkilöiden vapautta ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta, jotka eivät voi suojella itseään.
• Rikoslain 102 § – Panttivangin ottaminen: Tapahtuu, kun henkilö pidetään kiinni tai siepataan kolmannen henkilön tai viranomaisen pakottamiseksi tiettyyn toimintaan. Vapaudenriisto on tässä kiristyksen tai pakottamisen väline ja raskaampi rikos kuluttaa sen.
• Rikoslain 205–207 § – Alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö:
  Jos sieppauksen yhteydessä tapahtuu todellista seksuaalista hyväksikäyttöä, kyseessä on todellinen rikosten yhtymä. Sieppaus muodostaa tällöin itsenäisen vääryyden, koska se loukkaa lisäksi huolto-oikeutta ja oleskelun vapautta. Rikoslain 101 §:ää ei siksi kuluteta, vaan se rangaistaan erikseen seksuaalirikosten ohella.
• Rikoslain § 83 bis 87 StGB – Ruumiinvammarikokset: Suojaavat fyysistä koskemattomuutta. Jos sieppauksen aikana tapahtuu pahoinpitelyjä, sitomisia tai vammoja, kyseessä on myös todellinen rikosten yhtymä, koska vapauden lisäksi loukataan myös fyysistä koskemattomuutta.

Rikosten yhtymä:

• Todellinen rikosten yhtymä: Todellinen rikosten yhtymä on kyseessä, kun alaikäisen sieppaus tehdään yhdessä muiden itsenäisten rikosten kanssa, kuten seksuaalisen hyväksikäytön, ruumiinvamman tai vaarallisen uhkauksen kanssa. Tällaisissa tapauksissa kaikki teot rangaistaan erikseen, koska ne loukkaavat eri oikeushyviä. Suojeltavana ovat henkilökohtainen vapaus, fyysinen koskemattomuus, seksuaalinen koskemattomuus ja vanhempien kasvatusoikeus. Sieppaus pysyy itsenäisesti rangaistavana, koska se toteuttaa oman vääryyden jo lapsen irrottamisessa oikeutetusta suoja-alueesta.
• Epätodellinen rikosten yhtymä: Epätodellinen rikosten yhtymä on kyseessä vain, jos sieppaus on yksinomaan osa raskaampaa rikosta, kuten kiristyssieppausta rikoslain 102 §:n mukaan. Näissä tapauksissa raskaampi rikos kattaa koko vääryyden sisällön, minkä vuoksi rikoslain 101 §:ää ei sovelleta lisäksi. Jos sieppaus kuitenkin tapahtuu seksuaalisessa tarkoituksessa, se pysyy itsenäisesti rangaistavana, vaikka myöhemmin tapahtuisi hyväksikäyttöä.
• Useita rikoksia: Jos joku sieppaa useita alaikäisiä tai tekee saman teon useita kertoja, häntä rangaistaan jokaisesta teosta erikseen. Jokainen sieppaus muodostaa oman rikoksen tunnusmerkistön, vaikka ne liittyisivät tiiviisti toisiinsa ajallisesti tai johtuivat samasta tahallisuudesta.
• Jatkuva teko: Jos alaikäistä pidetään kiinni tai siirretään pidemmän aikaa tai eri paikoissa huoltajien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, koko käyttäytyminen katsotaan yhtenäiseksi teoksi, niin kauan kuin tekijän tahallisuus jatkuu. Oleskelupaikan tai olosuhteiden muutos ei muuta tätä.

Kaiken kaikkiaan alaikäisen sieppaus pysyy itsenäisenä rikoksena. Vain jos se palvelee yksinomaan kiristyksen toteuttamista, se sisältyy raskaampaan rikokseen. Laki varmistaa, että jokainen vapauden, seksuaalisen koskemattomuuden ja vanhempien suojeluoikeuden loukkaus arvioidaan ja rangaistaan itsenäisesti.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

• Syyttäjä: kantaa todistustaakan sieppauksen olemassaolosta, sen kestosta ja tarkoituksesta sekä teon ja seurauksen välisestä yhteydestä. Hänen on osoitettava, että alaikäinen henkilö poistettiin tai pidettiin kiinni huoltajien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan heidän oikeutetusta suoja-alueestaan ja oli siten vanhempien kontrollin ulkopuolella.
• Tuomioistuin: tutkii ja arvioi kaikki todisteet kokonaisuudessaan. Sopimattomia tai lainvastaisesti hankittuja todisteita ei saa käyttää. Ratkaisevaa on, onko alaikäinen henkilö todellisuudessa siepattu huoltajien huostasta ja saatettu tekijän vaikutuspiiriin.
• Syytetty: ei kanna todistustaakkaa, mutta voi osoittaa epäilyksiä rikoksen tahallisuudesta, tarkoituksesta tai tosiasiallisesta huostasta irrottamisesta. Samoin hän voi viitata ristiriitoihin, todistusaukkoihin tai epäselviin lausuntoihin.

Tyypillisiä todisteita ovat lääkärinlausunnot vammoista tai stressireaktioista, todistajanlausunnot siirron kulusta, video- tai valvontamateriaali, digitaaliset sijaintitiedot kuten GPS- tai matkapuhelinprotokollat sekä jäljet ajoneuvoista, vaatteista tai ovista. Yksittäistapauksissa myös pedagogiset tai psykologiset lausunnot voivat olla merkityksellisiä, esimerkiksi sen kysymyksen osalta, pystyikö alaikäinen ymmärtämään tilanteen luonnetta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkit

• Sieppaus kouluympäristöstä: Alaikäinen henkilö haetaan koulusta tunnin jälkeen tutun toimesta. Hän väittää toimivansa vanhempien toimeksiannosta. Sen sijaan, että hän veisi lapsen kotiin, hän ajaa tämän kanssa toiseen paikkaan. Siellä hän yrittää vaikuttaa lapseen tai ahdistella tätä seksuaalisesti. Myös ilman väkivaltaa kyseessä on rangaistava sieppaus, koska lapsi irrotetaan vanhempien suojelusta.
• Petos ja manipulointi: Tekijä lupaa lapselle palkkion tai retken houkutellakseen hänet mukaansa. Lapsi seuraa naiivisti, koska hän luottaa tekijään. Tämä petos riittää jo, jos sen tarkoituksena on poistaa lapsi vanhempien huostasta ja altistaa hänet hyväksikäytön vaaralle. Ratkaisevaa on seksuaalisen hyväksikäytön tarkoitus, ei se, tapahtuuko hyväksikäyttöä todellisuudessa.

Nämä esimerkit osoittavat, että jo alaikäisen henkilön siirtäminen pois hänen oikeutetusta suoja-alueestaan täyttää rikoslain 101 §:n mukaisen sieppauksen vääryyden sisällön. Ratkaisevaa on vanhempien valvonnan tarkoituksellinen poistaminen yhdistettynä seksuaalisen hyväksikäytön tarkoitukseen.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Tekijä toimii tahallisesti ja erityisellä tarkoituksella. Hän tietää tai pitää ainakin vakavasti mahdollisena, että hän sieppaa tai pitää kiinni alaikäisen vanhempien tahdon vastaisesti tai ilman heidän tahtoaan, käyttääkseen häntä seksuaalisesti hyväksi tai muulla tavoin hyödyntääkseen häntä.

Tahallisuutta ei ole, jos tekijä uskoo, että lapsi lähtee vapaaehtoisesti mukaan tai että vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa. Jos hän toimii huolenpidosta tai suojeluaikeesta, ilman seksuaalista tai muuta hyväksikäyttötarkoitusta, ei ole kyse rangaistavasta sieppauksesta.

Ratkaisevaa on, että tekijä tietoisesti tunnistaa ja käyttää hyväkseen lapsen kokemattomuutta, luottamusta tai riippuvuutta saadakseen valtaa tilanteeseen. Näin toimiva täyttää subjektiivisen tunnusmerkistön.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Syyllisyys & erehdykset

• Kieltoerehdys: Kieltoerehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se oli väistämätön. Alaikäisen lapsen tietoisesti suojelualueeltaan pois vievä tai pidättävä ei voi vedota siihen, ettei hän tuntenut teon rangaistavuutta. Jokaisen on otettava selvää toimintansa oikeudellisista rajoista, erityisesti kun kyse on alaikäisistä.
• Syyllisyysperiaate: Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti. Sieppaus edellyttää tahallista käyttäytymistä ja hyväksikäyttötarkoitusta. Jos erehdyksessä olettaa, että asianomainen henkilö lähtee vapaaehtoisesti mukaan tai suostuu harkintakykyisesti, ei toimi syyllisesti, vaan korkeintaan huolimattomasti, mikä ei kata mielisairaan tai puolustuskyvyttömän henkilön sieppausta.
• Syyntakeettomuus: Syyllisyyttä ei voida kohdistaa henkilöön, joka tekohetkellä vakavan mielenterveyden häiriön tai sairaudesta johtuvan tahdonvalmiuden heikentymisen vuoksi ei kyennyt ymmärtämään tekonsa vääryyttä tai toimimaan sen mukaisesti. Jos epäilyksiä on, on hankittava psykiatrinen lausunto.
• Vastuuvapauttava pakkotila: On kyse, jos teko tehdään äärimmäisessä pakkotilassa, esimerkiksi oman tai toisen hengen akuutin vaaran torjumiseksi. Tällaisissa tapauksissa käyttäytyminen voi olla anteeksiannettavaa, mutta ei oikeutettua.
• Oletettu hätävarjelu: Jos erehdyksessä uskoo olevansa oikeutettu pidättämään, esimerkiksi olettaessaan, että hänen on torjuttava vaara tai suojeltava jotakuta, hän toimii ilman tahallisuutta, jos erehdys on vakava ja ymmärrettävä. Jos kuitenkin jää huolimattomuusrikkomus, voi teko vaikuttaa rangaistusta lieventävästi, mutta ei oikeuttavasti.

Rangaistuksen kumoaminen & diversio

Rikoksesta luopuminen ja aktiivinen katumus:

Tekijä voi merkittävästi vähentää rangaistustaan, jos hän vapauttaa lapsen vapaaehtoisesti tai palauttaa hänet turvalliseen ympäristöön ennen kuin jotain pahempaa tapahtuu. Sieppaus katsotaan päättyneeksi heti, kun lapsi on jälleen vanhempien suojeluksessa. Tärkeää on, että tekijä toimii omasta aloitteestaan, ei noudata ulkoista pakkoa ja osoittaa aitoa katumusta. Vain se, joka vapaaehtoisesti lopettaa tekonsa ja tunnistaa vääryyden, voi toivoa rangaistuksen lievennystä tai poikkeustapauksissa rangaistuksen poistamista.

Jälkikäteinen hyvitys:

Jos tekijä pyrkii teon jälkeen anteeksipyyntöön, apuun tai hyvitykseen, tuomioistuin voi ottaa tämän käyttäytymisen lieventävänä huomioon. Näihin kuuluvat esimerkiksi vilpitön anteeksipyyntö, uhrin tukeminen tai aineellisten ja henkisten vahinkojen korvaaminen. Se, joka ottaa vastuun ja aktiivisesti hyvittää, osoittaa ymmärtäneensä tekonsa.

Diversio:

Tuomioistuin voi päättää menettelyn ilman tuomiota, jos syyllisyys on vähäinen, tosiseikat ovat yksiselitteiset ja tekijä on ymmärtäväinen. Diversio on kuitenkin mahdollinen vain poikkeustapauksissa, sillä sieppaus on yleensä vakava vapauden ja seksuaalisen koskemattomuuden loukkaus. Jos seksuaalista hyväksikäyttöä ei tapahdu, tuomioistuin voi määrätä rahallisia suorituksia, yhteiskuntapalvelua tai rikossovittelun. Jos menettely päättyy näin, ei anneta tuomiota eikä merkintää rikosrekisteriin.

Diversion poissulkeminen:

Diversio ei tule kyseeseen, jos tekijä käyttää väkivaltaa, uhkaa, tavoittelee seksuaalisia tarkoituksia tai rasittaa uhria fyysisesti tai henkisesti vakavasti. Vain lievimmissä poikkeustapauksissa, esimerkiksi väärinkäsityksen ollessa kyseessä ilman hyväksikäyttötarkoitusta, tuomioistuin voi harkita erilaista ratkaisua tunnustuksen, ymmärryksen ja hyvityksen kautta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Tuomioistuin määrää rangaistuksen teon vakavuuden, vapaudenriiston keston ja hyväksikäytön asteen mukaan. Ratkaisevaa on, onko tekijä tietoisesti saattanut lapsen puolustuskyvyttömään tilaan ja tahallisesti käyttänyt sitä hyväkseen tai pidentänyt sitä. Myös motiivit, kuten seksuaaliset tarkoitukset, vallan väärinkäyttö tai nöyryyttäminen, vaikuttavat rangaistuksen määrään.

Raskauttavia asianhaaroja ovat erityisesti, jos

• tekee teon suunnitelmallisesti tai pidemmän ajan kuluessa,
• aiheuttaa uhrille fyysistä tai henkistä kärsimystä,
• käyttää väkivaltaa, petosta tai uhkausta vapaudenriiston ylläpitämiseksi,
• tai on jo aiemmin tuomittu vastaavista rikoksista ja käyttää tietoisesti hyväkseen lapsen avuttomuutta.

Lievittäviä asianhaaroja ovat esimerkiksi

• jos tekijä on nuhteeton,
• jos hän tekee tunnustuksen tai osoittaa aitoa katumusta,
• jos hän vapauttaa uhrin vapaaehtoisesti ennen vakavampien seurausten ilmenemistä,
• jos hän pyrkii hyvitykseen tai tukeen,
• jos hän oli poikkeuksellisen ylikuormittunut tai psyykkisesti erittäin kuormittunut,
• tai jos rikosprosessi on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeusrangaistuksen, jos se ei kestä yli kahta vuotta ja tekijää pidetään sosiaalisesti vakaana. Hän pysyy silloin vapaana, mutta hänen on osoitettava koetusaikana, joka on yhdestä kolmeen vuotta, olevansa kunnollinen.

Lisäksi tuomioistuin voi antaa määräyksiä, kuten määrätä terapiaan, vaatia vahingonkorvausta tai määrätä valvontaan edistääkseen ymmärrystä ja uudelleenintegroitumista.

Rangaistusasteikko

Alaikäisen henkilön sieppauksesta uhkaa vankeusrangaistus kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Rangaistus riippuu siitä, kuinka vakavasti lapsi on kärsinyt ja mitä tarkoitusta tekijä tavoitteli.

Tuomioistuin tutkii, onko lapsi poistettu vanhempien suojelualueelta ja oliko siinä yhteydessä seksuaalisen hyväksikäytön vaaraa. Jo yritys saattaa lapsi tällaiseen tilanteeseen on vakava.

Mitä suunnitelmallisempaa, pidempiaikaista tai julmempaa menettely on, sitä kovempi rangaistus on. Jos tekijä on tietoisesti saattanut lapsen puolustuskyvyttömään tilaan hyväksikäyttääkseen häntä, tämä rangaistaan erityisen ankarasti.

Lievemmissä tapauksissa, esimerkiksi jos väärinkäyttöä ei tapahdu ja lapsi palaa nopeasti, tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeusrangaistuksen tai sakkoja. Sen sijaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, väkivallasta tai pitkäaikaisesta pidättämisestä uhkaa usean vuoden ehdoton vankeusrangaistus lain asettamissa rajoissa.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

Itävallan rikoslaki laskee sakot päiväsakkojärjestelmän mukaisesti. Päiväsakkojen määrä määräytyy syyllisyyden mukaan, summa per päivä taloudellisen kantokyvyn mukaan. Näin rangaistus mukautetaan henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja pysyy silti tuntuva.

• Väli: enintään 720 päiväsakkoa – vähintään 4 euroa, enintään 5 000 euroa päivässä.
• Käytännön kaava: Noin 6 kuukauden vankeusrangaistus vastaa noin 360 päiväsakkoa. Tämä muunnos toimii vain suuntaa-antavana eikä ole jäykkä kaava.
• Maksamatta jättäminen: Tuomioistuin voi määrätä muuntorangaistuksen. Yleensä pätee: 1 päivä muuntorangaistusta vastaa 2 päiväsakkoa.

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

RL 37 §: Rikoksissa, joista uhkaa enintään viiden vuoden vankeusrangaistus, tuomioistuin voi korvata enintään yhden vuoden lyhyen vankeusrangaistuksen sakoilla. Säännöksen tarkoituksena on välttää lyhyitä vankeusrangaistuksia ja se sallii sakon, jos erityis- eikä yleisestäväkään syy ei edellytä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa.

RL 43 §: Vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jos se ei ylitä kahta vuotta ja tuomitulle todistetaan positiivinen sosiaalinen ennuste. Koetusaika on yhdestä kolmeen vuotta. Jos se suoritetaan peruuttamatta, rangaistus katsotaan lopullisesti ehdolliseksi.

43a § rikoslaki: Osittain ehdollinen rangaistus sallii yhdistelmän ehdottomasta ja ehdollisesta rangaistuksen osasta. Yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksissa osa voidaan määrätä ehdollisena tai korvata sakolla enintään 720 päiväsakkoon asti, jos se olosuhteiden mukaan vaikuttaa asianmukaiselta.

RL 50–52 §: Tuomioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä ja määrätä valvontaan. Tyypillisiä määräyksiä ovat vahingonkorvaus, terapiaan tai neuvontaan osallistuminen, kontakti- tai oleskelukiellot sekä sosiaalisen vakauden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Tavoitteena on uusien rikosten estäminen ja pysyvän lainkuuliaisuuden edistäminen.

Tuomioistuinten toimivalta

Asiallinen toimivalta

Alaikäisen henkilön sieppauksessa päätöksen tekee yleensä maakuntatuomioistuin yksin tuomarina, koska rangaistusasteikko ulottuu kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen vankeutta.

Jos kuitenkin on kyse yhtymisestä muihin vakaviin rikoksiin, kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pahoinpitelyyn tai pakottamiseen, on maakuntatuomioistuin lautamiesoikeutena toimivaltainen.

Valamiehistöoikeus ei tule kyseeseen, koska rikoksen tunnusmerkistö ei sisällä elinkautista vankeusrangaistusta.

Paikallinen toimivalta

Tekopaikan tuomioistuin päättää rikosasian. Toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella teko aloitetaan, toteutetaan tai päätetään.

Jos tekopaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy syytetyn asuinpaikan, pidätyspaikan tai toimivaltaisen syyttäjänviraston sijainnin mukaan.

Menettely suoritetaan siellä, missä tarkoituksenmukainen ja asiallinen toteutus on parhaiten varmistettu.

Oikeusasteet

Maakuntatuomioistuimen tuomioista on mahdollista valittaa ylempään maakuntatuomioistuimeen.
Ylemmän maakuntatuomioistuimen päätöksiin voidaan hakea muutosta purkuhakemuksella tai valituksella korkeimmasta oikeudesta.

Siviilivaatimukset rikosprosessissa

Alaikäisen henkilön sieppauksessa voivat vanhemmat tai huoltajat yksityisinä asianosaisina rikosprosessissa esittää siviilioikeudellisia vaatimuksia. Näihin kuuluvat kivun ja säryn korvaus, terapia- ja hoitokustannukset, ansiotulon menetys, hoitokustannukset sekä henkisen kärsimyksen korvaus ja muut teosta aiheutuneet seurausvahingot.

Yksityisen asianosaisen liittyminen keskeyttää näiden vaatimusten vanhentumisen niin kauan kuin rikosprosessi on käynnissä. Vasta menettelyn päätyttyä määräaika alkaa kulua uudelleen, mikäli vaatimusta ei ole täysin hyväksytty.

Vapaaehtoinen vahingonkorvaus, esimerkiksi anteeksipyynnön, taloudellisen hyvityksen tai aktiivisen tuen kautta, voi vaikuttaa rangaistusta lieventävästi, jos se tapahtuu ajoissa ja uskottavasti.

Jos tekijä on kuitenkin tarkoituksellisesti käyttänyt lasta hyväkseen, pahoinpidellyt tai loukannut hänen ihmisarvoaan, myöhempi hyvitys menettää yleensä lieventävän vaikutuksensa, koska se ei enää voi korvata tehtyä vääryyttä.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rikosprosessi yleiskatsaus

• Esitutkinnan aloittaminen: Syytetyn asema konkreettisen epäilyn perusteella; siitä lähtien täydet syytetyn oikeudet.
• Poliisi/Syyttäjävirasto: Syyttäjävirasto johtaa, rikospoliisi tutkii; Tavoite: menettelyn lopettaminen, diversio tai syyte.
• Epäillyn kuulustelu: Ennakkoneuvonta; puolustajan läsnäolo johtaa lykkäykseen; oikeus vaieta säilyy.
• Asiakirjojen tarkastelu: poliisilla/syyttäjävirastossa/tuomioistuimessa; sisältää myös todisteet (sikäli kuin tutkinnan tarkoitus ei vaarannu).
• Pääkäsittely: suullinen todistelu, tuomio; päätös yksityisen asianomistajan vaatimuksista.

Syytetyn oikeudet

• Tiedotus & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, tulkkausapuun, todistehakemuksiin.
• Vaikeneminen & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: Oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten tarkasteluoikeus rajoitettu syytetyn hyväksi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytäntö & käyttäytymisvinkit

1. Pysyä vaiti.
   Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta lähtien.
2. Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
   Ilman tutkinta-asiakirjoihin tutustumista ei pidä antaa lausuntoa. Vasta asiakirjoihin tutustumisen jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä.
3. Turvaa todisteet välittömästi.
   Laadi lääkärinlausunnot, valokuvat päivämäärällä ja mittakaavalla, sekä tarvittaessa röntgen- tai TT-kuvat. Säilytä vaatteet, esineet ja digitaaliset tallenteet erillään. Laadi todistajaluettelo ja muistiinpanot viimeistään kahden päivän kuluessa.
4. Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
   Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena teitä vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta.
5. Turvaa video- ja datatallenteet ajoissa.
   Julkisten liikennevälineiden, ravintoloiden tai kiinteistöhallintojen valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen tallennuspyynnöt on siksi esitettävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjälle.
6. Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
   Kotietsinnöissä tai takavarikoissa sinun tulee pyytää jäljennös määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse muistiin päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet.
7. Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
   Vaadi välitöntä yhteydenottoa puolustukseesi. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lievennetyt keinot (esim. lupaus, ilmoitusvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat ensisijaisia.
8. Valmistele vahingonkorvaus tarkoituksenmukaisesti.
   Maksut tai hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty vahingonkorvaus vaikuttaa myönteisesti diversioon ja rangaistuksen määräämiseen.

Edunne asianajajan tuella

Alaikäisen henkilön sieppausta koskeva menettely kuuluu Itävallan rikoslainsäädännön arkaluonteisimpiin alueisiin. Rikoksen tunnusmerkistö ei koske ainoastaan lapsen vapautta, vaan myös vanhempien huolto-oikeutta ja alaikäisten seksuaalisen koskemattomuuden suojaa. Monet tapaukset ovat oikeudellisesti vaikeita, koska ne johtuvat perhekonflikteista, luottamussuhteista tai väärinkäsityksistä sosiaalisessa ympäristössä. Usein on epäselvää, onko kyseessä todella rangaistava teko vai harhaanjohtava huolenpito.

Onko kyseessä rikoslain mukainen sieppaus, riippuu siitä, onko lapsi viety tai pidetty vastoin tai ilman huoltajien tahtoa ja mitä tarkoitusta tekijä tavoitteli. Ratkaisevaa on, onko lapsi poistettu vanhempien suojelualueelta ja altistettu siten hyväksikäytön vaaroille. Jo pienet erot lausunnoissa, aikatauluissa tai viestintätodisteissa voivat muuttaa oikeudellista arviointia merkittävästi.

Lakimiehen edustus alusta alkaen on siksi erityisen tärkeää. Se varmistaa, että todisteet kerätään oikein, todistajanlausunnot tarkistetaan ja tarkoitukset esitetään asiallisesti. Vain näin voidaan selvittää, onko kyseessä rangaistava teko vai väärinkäsitys perhe- tai sosiaalisten suhteiden sisällä.

Asianajotoimistomme

• tutkii, onko kyseessä todella rangaistava sieppaus vai onko teko selitettävissä erehdyksellä, suostumuksella tai oikeuttavilla olosuhteilla,
• analysoi todistajanlausunnot, viestintäkulut ja digitaaliset todisteet ristiriitojen ja uskottavuuden varalta,
• tukee sinua koko esitutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin ajan,
• kehittää puolustusstrategian, joka esittää toimintatarkoituksesi selkeästi ja ymmärrettävästi,
• ja edustaa oikeuksiasi johdonmukaisesti poliisin, syyttäjänviraston ja tuomioistuimen edessä.

Jäsennelty ja tosiasioihin perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että käyttäytymisenne luokitellaan oikeudellisesti oikein ja että menettely etenee oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja ilman ennakkotuomiota. Näin saatte selkeän ja tasapainoisen edustuksen, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen ja ymmärrettävä ratkaisu.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio