Täytäntöönpanon vastakanne

Täytäntöönpanon vastakanne

Täytäntöönpanon vastakanne antaa velalliselle tehokkaan keinon puolustautua täytäntöönpanoa vastaan, kun tietyt tosiseikat estävät menettelyn hyväksymisen. Se tulee merkitykselliseksi, jos täytäntöönpanoa vaativa velkoja jatkaa täytäntöönpanoa sopimuksesta, lykkäyksestä tai luopumisesta huolimatta, tai jos kieltotäytäntöönpanon yhteydessä väitetään, että velallinen on rikkonut kieltomääräystä.

Oikeudellinen perusta löytyy 36 § EO:sta, joka tarkasti määrittelee, missä tapauksissa velallinen voi esittää vastalauseita.

Täytäntöönpanon vastakanteen perusteet

Täytäntöönpanomenettelyssä tuomioistuin ei täytäntöönpanon myöntäessään tutki viran puolesta, onko täytäntöönpanoa hakeva velkoja mahdollisesti luopunut täytäntöönpanon aloittamisesta tai onko velallinen todella tehnyt hänelle väitetyn teon. Nämä kysymykset koskevat tosiseikkoja, jotka velallinen voi esittää ja jotka eivät automaattisesti vaikuta täytäntöönpanon myöntämiseen.

Täytäntöönpanoriita toimii siten välineenä tällaisten tosiseikkojen oikeudellisesti vahvistettavaksi saamiseen. Velallinen nostaa täytäntöönpanoriidan, jos hän kiistää täytäntöönpanon edellytykset. Hän esittää, että velkoja on jo saanut saatavan. Hän väittää, että velkoja on sopinut maksuajan pidennyksestä tai että hän ei ole rikkonut väitettyä kieltomääräystä. Kanne kohdistuu ”kyseiseen täytäntöönpanoon”, eli täytäntöönpanon konkreettiseen toteutukseen, ei täytäntöönpanoperusteeseen sinänsä.

Täytäntöönpanon vastakanteella on erityinen merkitys kieltotäytäntöönpanon alalla. Siinä täytäntöönpanoa vaativan velkojan on vastakanne-menettelyssä todistettava, että velallinen on todella tehnyt väitetyn teon. Vasta tämä tarkistus varmistaa, ettei täytäntöönpanon hyväksyminen perustu pelkkään väitteeseen.

Täytäntöönpanon vastakanteen osapuolet

Täytäntöönpano-oikeudessa on yleensä kaksi osapuolta:

• täytäntöönpanoa hakeva velkoja, joka hakee täytäntöönpanoa
• velallinen, jota vastaan täytäntöönpano on hyväksytty

Täytäntöönpanon vastakanteessa tämä perusrakenne säilyy, mutta roolit ovat vaihtuneet oikeudenkäynnissä:

• Kantajana on velallinen, koska hän esittää vastalauseet täytäntöönpanoa vastaan.
• Vastaajana on täytäntöönpanoa vaativa velkoja, jonka täytäntöönpanotoimia on tarkoitus tarkistaa.

Täytäntöönpanoa ei siten korjata viran puolesta, vaan ainoastaan silloin, kun velallinen ryhtyy toimiin ja ajaa oikeuksiaan. Menettely on järjestetty tavalliseksi siviiliprosessiksi, minkä vuoksi osapuolten on esitettävä ja todistettava kantansa kattavasti. Velkojan on menettelyssä osoitettava, että hänen väitteensä, jotka ovat johtaneet täytäntöönpanon hyväksymiseen, ovat paikkansapitäviä.

Täytäntöönpanon vastakanteen tarkoitus ja vaikutus

Täytäntöönpanon vastakanteen tarkoituksena on julistaa täytäntöönpano luvattomaksi siltä osin kuin sen edellytykset puuttuvat. Se ei kohdistu itse perusteeseen, vaan ainoastaan täytäntöönpanoon. Siksi myönteinen tuomio selventää, ettei täytäntöönpanoa saa suorittaa konkreettisen vaatimuksen tai väitetyn rikkomuksen osalta.

Kanteen vaikutus rajoittuu kulloiseenkin täytäntöönpanoon. Tuomioistuin lopettaa täytäntöönpanon siltä osin kuin riitautetut tosiseikat estävät sen toteuttamisen. Velallinen saa siten oikeusvarmuuden siitä, missä laajuudessa täytäntöönpano on sallittua ja missä ei.

Menettelyn kulku

Täytäntöönpanon vastakanne on nostettava siinä tuomioistuimessa, joka on hyväksynyt täytäntöönpanon ensimmäisessä oikeusasteessa. Täytäntöönpanoperusteen alkuperästä riippuen on poikkeuksia, esimerkiksi työoikeudellisissa asioissa tai elatusvelvoitteissa. Kanteen on sisällettävä kaikki vastalauseet, jotka velallinen voi jo tuolloin esittää. Tämä periaate vastaa eventualiteettiperiaatetta: kaikki asiaankuuluvat perustelut on esitettävä samanaikaisesti, myöhemmät lisäykset ovat poissuljettuja.

Itse menettelyssä tuomioistuin tutkii ainoastaan ne tosiseikat, jotka ovat tulleet merkityksellisiksi täytäntöönpanon myöntämisen jälkeen tai jotka velallinen kiistää. Tuomioistuin julistaa täytäntöönpanon luvattomaksi heti, kun se hyväksyy kanteen. Se ei kumoa täytäntöönpanoperustetta. Tuomioistuin suojaa aineellista oikeutta ja korjaa ainoastaan konkreettisen täytäntöönpanon.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Täytäntöönpanoriita suojaa velallista täytäntöönpanolta, joka perustuu virheellisiin tai vanhentuneisiin tosiseikkoihin.“

Edunne asianajajan tuella

Asianajajan edustus varmistaa, että kaikki vastalauseet esitetään ajoissa, täydellisesti ja muodollisesti oikein. Näin vältät tärkeiden oikeuksien menettämisen, koska täytäntöönpanon vastakanteen tulisi sisältää kaikki asiaankuuluvat tosiseikat samanaikaisesti.

Erikoistunut asianajotoimisto varmistaa, että perusteettomat täytäntöönpanotoimet lopetetaan nopeasti ja oikeudellinen asemasi pysyy selkeänä ja pysyvästi turvattuna.

• Oikeuksienne ja etujenne turvaaminen
• Tukea vaatimustenne täytäntöönpanossa
• Avustus koko menettelyn ajan

Usein kysytyt kysymykset – UKK