Tahallisuus
Tahallisuus
Tahallisuus rikoslain 5 §:n mukaan on yksi rikoslain tärkeimmistä elementeistä. Se kuvaa henkilön sisäistä asennetta tekoonsa. Yksinkertaistettuna: Henkilö toimii tahallisesti, jos hän tietää, mitä tekee, ja myös haluaa tai ainakin hyväksyy tämän seurauksen. Ilman tahallisuutta teko ei ole lähtökohtaisesti rangaistava, ellei laki nimenomaisesti säädä huolimattomuutta rangaistavaksi.
Tahallisuus tarkoittaa: Teko tehdään tietoisesti ja tahtoen tai sen seuraukset hyväksytään tietoisesti.
Periaate: Rangaistavuus ja tahallisuus
Rikoslaissa pätee periaate: Useimmat rikostunnusmerkistöt edellyttävät tahallisuutta.
Huolimattomuus on rangaistavaa vain, jos laki nimenomaisesti niin säätää. Tämä koskee esimerkiksi tuottamuksellista ruumiinvammaa tai kuolemantuottamusta.
Käytännön merkitys
Käytännössä tahallisuus on ratkaisevan tärkeä. Syyttäjän on todistettava, että syytetty on toiminut tahallisesti. Jos tätä näyttöä ei saada ja epäilykset jäävät, ne vaikuttavat syytetyn eduksi. Myös yrityksessä tahallisuuden keskeinen rooli tulee esiin, sillä vain tahalliset teot voivat olla rangaistavia jo yritysvaiheessa. Huolimattomuusrikoksissa sen sijaan ei ole yritystä.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioTahallisuuden merkitys
Oikeudellisesti tahallisuus koostuu kahdesta elementistä:
- Tieto: Henkilö tunnistaa, että hänen tekonsa täyttää lakisääteisen rikostunnusmerkistön.
- Tahto: Henkilö haluaa aiheuttaa tämän seurauksen tai ainakin hyväksyy sen.
Näin ollen on selvää: Tahallisuus on enemmän kuin pelkkää huolimattomuutta. Kyse on tietoisesta hyväksynnästä teolle tai sen mahdollisille seurauksille.
Tahallisuuden lajit
Itävallan rikoslaki erottaa toisistaan eri asteita:
- Tarkoitus (dolus directus 1. aste): Tekijä tavoittelee tiettyä päämäärää.
Esimerkki: Joku haluaa tarkoituksellisesti tuhota toisen omaisuutta. - Tietoisuus (dolus directus 2. aste): Tekijä tietää tarkalleen, että seuraus toteutuu, vaikka hän ei sitä välttämättä tavoittelekaan.
Esimerkki: Tuhopolttaja tietää, että ihmiset loukkaantuvat rakennuksessa. - Epäsuora tahallisuus (dolus eventualis): Tekijä pitää seurauksen toteutumista mahdollisena ja ajattelee: ”Jos niin käy, niin sitten käy.”
Esimerkki: Autoilija ajaa kapeaa katua pitkin ja hyväksyy muiden mahdollisen loukkaantumisen.
Ero huolimattomuuteen
Ero on hienovarainen, mutta ratkaiseva:
- Tietoinen huolimattomuus: Henkilö tunnistaa vaaran, mutta luottaa siihen, ettei mitään tapahdu.
- Epäsuora tahallisuus: Henkilö tunnistaa vaaran ja ajattelee: ”Jos jotain tapahtuu, hyväksyn sen.”
Juuri tämä rajaus ratkaisee käytännössä usein rangaistuksen määrän tai jopa syyllisyyden ja vapautuksen.
Rangaistuksen määrä
Se, onko teko tehty tahallisesti vai huolimattomasti, vaikuttaa suoraan rangaistuksen määrään.
- Tahallisista teoista seuraa yleensä ankarampia rangaistuksia.
- Huolimattomista teoista rangaistukset ovat usein huomattavasti lievempiä – tai teko ei ole lainkaan rangaistava.
Syytettyjen kannalta on siksi ratkaisevaa, pystyykö syyttäjä todistamaan tahallisuuden.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioErityistilanteet
- Seurausta korostavat rikokset: Perustunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta, mutta vakava seuraus voi olla aiheutettu myös huolimattomasti.
- Yritys: Jo pelkkä tahallisuus teon tekemiseen voi olla rangaistavaa, vaikka tekoa ei saatettaisikaan loppuun.
- Virheet: Jos henkilö erehtyy ratkaisevista olosuhteista, hän on voinut toimia ilman tahallisuutta.
Edunne asianajajan tuella
Rikosprosessi on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkokeinoista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Ensimmäisen vaiheen virheitä, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa merkittävästi.
Erityisosaamiseen perustuva rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät turvattuina alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.
Asianajotoimistomme:
- tutkii, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti perusteltu,
- tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
- varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
- tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
- valvoo oikeuksiasi ja etujasi tuomioistuimessa, syyttäjänvirastossa ja asianomistajia kohtaan.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“
