Perintökelvottomuus
Itävallan oikeudessa perintökelvottomuus on perintöoikeudesta poissulkeva peruste. Se astuu voimaan, jos henkilö on tietyssä suhteessa vainajaan ja on syyllistynyt vakaviin rikkomuksiin häntä kohtaan.
Perintökelvottomuus syntyy lain nojalla. Sitä ei siis tarvitse kirjata testamenttiin.
Mitä on perintökelvottomuus?
Perintökelvottomuus on erityinen poissulkeva peruste Itävallan perintöoikeudessa. Henkilö, joka on toiminut törkeästi velvollisuuksiensa vastaisesti perittävää kohtaan, voi menettää perintöoikeutensa – sekä lakimääräisen että testamenttiin perustuvan perimyksen osalta. Tämä koskee erityisesti perinnön vastaanottamista, legaatteja ja lakiosavaatimuksia.
Jos laissa tunnustettu perintökelvottomuuden peruste täyttyy, asianomainen henkilö menettää perillisasemansa ipso iure, eli automaattisesti.
Perintökelvottomuus on kuitenkin muiden osapuolten vaadittava.
Perintökelvottomuuden perusteet
Laki erottaa kaksi ryhmää perintökelvottomuuden perusteita: ehdottomat ja suhteelliset. Molempien luokkien tavoitteena on suojata luottamusta perintöoikeuteen ja estää epäoikeudenmukainen edunsaanti.
Ehdottomat perintökelvottomuuden perusteet
Tietyt teot johtavat perintökelvottomuuteen tapauksesta riippumatta. Näihin kuuluvat pääasiassa perittävää tai kuolinpesää vastaan tehdyt rikolliset teot, jotka voidaan tehdä vain tahallisesti ja joista uhkaa yli vuoden vankeusrangaistus (§ 539 ABGB). Pelkkä yrityskin riittää. Tuomiota ei vaadita.
Näihin kuuluvat esimerkiksi:
- Väkivalta tai uhkaus perittävää kohtaan
- Petos testamentin laatimisessa
- Testamentin salaaminen tai väärentäminen
- Vakavat rikokset vainajaa vastaan
Suhteelliset perintökelvottomuuden perusteet
Suhteelliset perusteet (tapauskohtaisesti):
Nämä pätevät vain, jos vainaja ei enää itse kyennyt reagoimaan (esim. sairauden, testamentintekokelvottomuuden tai asiaankuuluvien olosuhteiden tuntemattomuuden vuoksi):
- Rikokset vainajan läheisiä omaisia vastaan
- Henkinen julmuus perittävää kohtaan
- Törkeät velvollisuuksien laiminlyönnit vanhempi-lapsi-suhteessa
Perintökelvottomuuden arviointihetki
Perintökelpoisuus arvioidaan § 543 ABGB:n mukaisesti pääsääntöisesti perittävän kuolinhetkellä. Tietyissä poikkeustapauksissa voi syntyä myöhempi perintökelvottomuus. Näin on esimerkiksi silloin, kun henkilö tekee perinnönjättämisen jälkeen rikollisen teon kuolinpesää vastaan tai estää vainajan todellisen tahdon toteutumisen.
Perintökelvottomuuden seuraukset
Perintökelvoton henkilö:
- häntä kohdellaan oikeudellisesti ikään kuin hän ei olisi elänyt perittävän jälkeen
- ei saa periä mitään (ei myöskään lakiosaa tai legaattia)
Perintökelvottomuuden vaikutukset perintökelvottoman jälkeläisiin
Perintökelvottoman henkilön lapset voivat periä, jos he itse eivät ole perintökelvottomia. He astuvat vanhempansa perillisasemaan.
Huomio: Tämä pätee vain, jos lakiosasta ei ole luovuttu tai perillistä ei ole tehty perinnöttömäksi.
Perintökelvottomuuden anteeksianto
Perintökelvottomuus voidaan kumota perittävän anteeksiannolla. Tämä voi tapahtua nimenomaisesti, esimerkiksi testamenttimääräyksen muodossa, tai hiljaisesti. Anteeksiannon on selvästi osoitettava perittävän tahto katsoa väärinkäytöstä läpi sormien.
Myöhempi anteeksianto poistaa perintökelvottomuuden peruuttamattomasti. Tapauksissa, joissa rikollinen teko kuolinpesää vastaan on tehty kuoleman jälkeen tai testamentti on salattu, anteeksianto on luonnollisesti poissuljettu.
