Sakko
26.11.2025
Sakko Itävallassa yleisimmin määrättävä rangaistus on rikoslain 19 §:n mukainen sakko. Sen tarkoituksena on vaikuttaa tekijään taloudellisesti ilman, että henkilökohtainen vapaus riistetään, kuten vankeusrangaistuksessa. Erityispiirre on, että sakon määrä lasketaan …
Yrityksestä luopuminen
26.11.2025
Yrityksestä luopuminen Yrityksestä luopuminen rikoslain 16 §:n mukaan tarkoittaa, että henkilö, joka on jo aloittanut rikoksen tekemisen, voi tietyin edellytyksin välttää rangaistuksen, jos hän vapaaehtoisesti jättää teon loppuunsaattamatta tai estää …
Yrityksen rangaistavuus
26.11.2025
Yrityksen rangaistavuus Rikoslain 15 §:n mukainen rangaistava yritys on kyseessä, kun joku tahallaan pyrkii toteuttamaan rikoksen ja jo välittömästi aloittaa teon, mutta teko ei täyty (esim. suunniteltu seuraus jää toteutumatta). …
Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä
26.11.2025
Kaikkien osallisten käsittely tekijöinä Rikoslain 12 § säätää, että tekijä ei ole ainoastaan se, joka tekee rikoksen suoraan itse. Myös henkilöitä, jotka yllyttävät muita rikokseen tai myötävaikuttavat siihen jollakin tavalla, …
Anteeksiantava pakkotila
26.11.2025
Anteeksiantava pakkotila Anteeksiantava pakkotila Itävallan rikoslain 10 §:n mukaan on syyllisyyden poissulkeva peruste. Se on kyseessä, kun joku poikkeuksellisessa pakkotilanteessa tekee rikoksen torjuakseen välittömästi uhkaavan, merkittävän haitan itselleen tai muille. …
Oikeuserehdys
26.11.2025
Oikeuserehdys Rikoslain 9 § käsittelee oikeuserehdystä. Oikeuserehdys on kyseessä, kun henkilö toimii tietoisesti, mutta uskoo käyttäytymisensä olevan laillista. Hän ei siis erehdy tosiasioista, vaan oikeudellisesta arvioinnista. Rikoslaissa pätee periaate: ”Tietämättömyys …
Erehdys oikeuttavasta tosiseikasta
26.11.2025
Erehdys oikeuttavasta tosiseikasta Rikoslain 8 § käsittelee tapauksia, joissa henkilö erehtyy luulemaan toimivansa oikeuttavassa tilanteessa, esimerkiksi hätävarjelutilanteessa. Objektiivisesti tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole olemassa. Joka siis puolustautuu, vaikka hyökkäystä ei …
Tahallisen ja tuottamuksellisen menettelyn rangaistavuus
26.11.2025
Tahallisen ja tuottamuksellisen menettelyn rangaistavuus Itävallan rikoslaki erottaa toisistaan tahallisen ja tuottamuksellisen menettelyn. Pääsääntöisesti pätee: Rikos edellyttää tahallisuutta. Vain poikkeustapauksissa, jos laki sen nimenomaisesti määrää, tuottamuksellisuus riittää. Rikoslain 7 § …
Huolimattomuus
26.11.2025
Huolimattomuus Rikosoikeudessa huolimattomuus tarkoittaa, että joku ei noudata tarvittavaa huolellisuutta ja tekee siten rikoksen tahtomattaan. Kyse ei siis ole tahallisuudesta, vaan huolimattomuudesta tai velvollisuuden laiminlyönnistä. Rikoslain 6 §:n mukaan huolimattomasti …
Tahallisuus
26.11.2025
Tahallisuus Tahallisuus rikoslain 5 §:n mukaan on yksi rikoslain tärkeimmistä elementeistä. Se kuvaa henkilön sisäistä asennetta tekoonsa. Yksinkertaistettuna: Henkilö toimii tahallisesti, jos hän tietää, mitä tekee, ja myös haluaa tai …
Itsepuolustus
26.11.2025
Itsepuolustus Itsepuolustuksella tarkoitetaan puolustustoimea, joka on tarpeen itsensä tai toisen henkilön puolustamiseksi meneillään olevaa tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Itävallan rikoslaki (StGB) säätelee itsepuolustuksen edellytyksiä rikoslain 3 §:ssä. Henkilö, …
Oikeusturvavakuutus hiihto-onnettomuudessa
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Oikeusturvavakuutus Oikeusturvavakuutus on vakuutus, joka kattaa oikeudellisten etujen valvomisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin kuuluvat erityisesti asianajopalkkiot, oikeudenkäyntimaksut, asiantuntijapalkkiot sekä vastapuolen kulut, jos ne on korvattava. Vakuutusturva on voimassa sopimuksessa sovituilla elämänalueilla, …
Vastuuvakuutus hiihto-onnettomuudessa
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Vastuuvakuutus Vastuuvakuutus toimii taloudellisena turvana, kun henkilö joutuu vastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Erityisesti hiihto-onnettomuuksissa seuraukset voivat olla vakavia: loukkaantumiset, pitkäkestoiset hoitotoimenpiteet, ansionmenetykset tai varusteiden esinevahingot johtavat nopeasti korkeisiin kustannuksiin. Itävallan lain …
Canyoning-onnettomuus
26.11.2025
Canyoning-onnettomuus Canyoning-onnettomuus on onnettomuus, joka tapahtuu rotkoissa, puroissa tai vesiputouksissa liikuttaessa ja johon liittyy usein laskeutumista köydellä, hyppäämistä tai uimista. Erityiset vaarat piilevät alppimaisen maaston, veden ja teknisten varusteiden yhdistelmässä. …
Kiipeilyonnettomuus
26.11.2025
Kiipeilyonnettomuus Kiipeilyonnettomuus on mikä tahansa vahinkoa aiheuttava tapahtuma, joka liittyy urheilukiipeilyyn, boulderingiin, via ferrata -reittien kulkemiseen tai ohjattuihin kiipeilyretkiin. Oikeudellisesti kyse on siitä, kuka on vastuussa vammoista ja varallisuusvahingoista, mitä …
Laskettelutapaturmien luvut ja syyt
26.11.2025
Luvut ja syyt Laskettelutapaturmilla tarkoitetaan kaikkia tapahtumia, joissa henkilöt loukkaantuvat tai kuolevat lasketellessaan, lumilautaillessaan tai hiihtovaelluksilla. Näihin kuuluvat sekä onnettomuudet turvatuilla laskettelurinteillä ja -reiteillä että vapaassa maastossa tapahtuvat tapaukset. Syyt …
Rikosoikeudellinen menettely hiihto-onnettomuuden johdosta
28.11.2025 | Urheiluoikeus
Rikosoikeudellinen menettely Hiihto-onnettomuuden jälkeisellä rikosoikeudellisella menettelyllä Itävallassa tarkoitetaan oikeudellista menettelyä, jolla tutkitaan rikosoikeudellisesti merkityksellistä käyttäytymistä rinteessä, kuten tuottamuksellista ruumiinvammaa, tuottamuksellista tappoa tai loukkaantuneen heitteillejättöä. Se alkaa poliisin ja syyttäjän suorittamilla …
Korvaus hiihto-onnettomuudesta
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Vahingonkorvaus Hiihto-onnettomuudessa maksettava korvaus tarkoittaa kaikkia niitä vaatimuksia, joihin vahingoittuneella voi olla oikeus Itävallan lain mukaan järjestetyllä hiihtoalueella tai vapaassa maastossa tapahtuneen onnettomuuden seurauksena. Perustana ovat erityisesti ABGB, EKHG, PHG …
Menetetty voitto hiihto-onnettomuuden vuoksi
19.12.2025 | Urheiluoikeus
Menetetty voitto hiihto-onnettomuuden jälkeen Menetetyt voitot ovat yleinen seuraus hiihto-onnettomuuksista. Menetettynä voittona pidetään hiihto-onnettomuuden jälkeen Itävallan yleisen siviililain (ABGB) 1323 §:n mukaisesti sitä varallisuushaittaa, jonka uhri olisi suurella todennäköisyydellä saavuttanut …
Rinneturvallisuus
26.11.2025
Rinneturvallisuus Rinneturvallisuus tarkoittaa oikeudellisia ja käytännön toimenpiteitä, joilla hiihtokeskusten on varmistettava rinteidensä turvallisuus talviurheilijoille. Rinteiden ja hiihtohissien ylläpitäjillä on velvollisuus turvata tai merkitä vaaralliset kohdat siten, ettei keskiverto hiihtäjä kohtaa …
Hiihtokurssi
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Hiihtokurssi Hiihtokoulujen vastuu Itävallassa kattaa kaikki oikeudelliset velvollisuudet, jotka hiihtokouluilla ja niiden hiihto-opettajilla on kurssilaisia ja kolmansia osapuolia kohtaan. Se perustuu yleisiin siviilioikeudellisiin säännöksiin Itävallan yleisen siviililain (ABGB) 1295 §:n …
Huumeet hiihto-onnettomuudessa
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Huumeet hiihto-onnettomuudessa Hiihto-onnettomuus huumeiden vaikutuksen alaisena tapahtuu, kun päihteet, kuten kannabis, kokaiini tai muut aineet, heikentävät ajokykyä niin voimakkaasti, että seurauksena on kaatuminen tai törmäys. Tällaisissa tapauksissa useat oikeudenalat kietoutuvat …
Alkoholi hiihto-onnettomuudessa
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Alkoholi hiihto-onnettomuudessa Hiihto-onnettomuus alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuu, kun alkoholin käyttö vaikuttaa hiihtäjän tai lumilautailijan käyttäytymiseen siten, että hänestä tulee oikeudellisesti osavastuullinen törmäyksestä, kaatumisesta tai muista vahingoista. Oikeudellisesti merkityksellisiä ovat kolme …
Hiihto-onnettomuudesta aiheutuneet kulut
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Hiihto-onnettomuuden kulut Kulut ovat niitä lisämenoja, jotka loukkaantuneelle aiheutuvat hiihto-onnettomuudesta, eivätkä ne ole suoraan parantamis- tai pelastuskuluja. Ne kuuluvat siksi vahingonaiheuttajan vahingonkorvausvelvollisuuden piiriin, koska ne ovat välttämättömiä arjen hallitsemiseksi onnettomuuden …
Kärsimyskorvaus hiihto-onnettomuuden vuoksi
26.11.2025 | Oikeus
Kivun ja kärsimyksen korvaus Kärsimyskorvaus on aineeton vahingonkorvaus. Se korvaa fyysisiä ja henkisiä kipuja sekä elämänilon menetystä. Ratkaisevia ovat vammojen laatu ja vakavuus, kipujen kesto ja voimakkuus, hoitotoimenpiteet, psyykkiset seuraukset …
Ansiotulon menetys hiihto-onnettomuuden vuoksi
26.11.2025 | Urheiluoikeus
Ansiotulon menetys hiihto-onnettomuuden jälkeen Ansiotulon menetys on yleinen seuraus hiihto-onnettomuuksista. Hiihto-onnettomuuden jälkeisenä ansiotulon menetyksenä pidetään Itävallan yleisen siviililain (ABGB) 1325 §:n mukaisesti taloudellista vahinkoa, jonka onnettomuuden uhri kärsii sen vuoksi, …
Hyödyttömiksi käyneet kulut hiihto-onnettomuuden vuoksi
26.11.2025 | Oikeus
Hyödyttömiksi käyneet kulut hiihto-onnettomuudessa Hyödyttömiksi käyneet kulut ovat kuluja, jotka joku on maksanut luottaen tiettyyn käyttöön. Jos hiihto-onnettomuus estää tämän tarkoituksen, maksut menettävät hyötynsä. Kyse ei siis ole ”tarpeettomista kuluista”, …
Hiihto-onnettomuudesta johtuvat hoitokulut
26.11.2025 | Oikeus
Paranemiskustannukset Hoitokulut ovat niitä menoja, jotka ovat välttämättömiä onnettomuuden jälkeen, jotta loukkaantunut henkilö paranee tai hänen tilansa ei ainakaan huonone. Näihin kuuluvat lääkärikäynnit, leikkaukset, lääkkeet, terapiat, sairaalahoidot, kuntoutustoimenpiteet ja myös …
Hiihto-onnettomuuden pelastuskustannukset
26.11.2025 | Oikeus
Pelastuskustannukset Pelastuskustannukset ovat niitä kuluja, jotka syntyvät välittömästi onnettomuuden jälkeen, kun loukkaantunut henkilö, ajoneuvo tai varusteet on pelastettava ja siirrettävä turvalliseen paikkaan. Ne kattavat sekä teknisen pelastuksen että ensiavun onnettomuuspaikalla. …
FIS-säännöt
26.11.2025 | Oikeus
FIS-säännöt FIS-säännöt (Fédération Internationale de Ski) ovat kansainvälisesti tunnustettu käytännesäännöstö hiihtäjille ja lumilautailijoille. Ne koostuvat kymmenestä sitovasta ohjeesta, joiden tarkoituksena on varmistaa huomaavaisuus, turvallisuus ja vastuullisuus laskettelurinteillä. Ne säätelevät, miten …
