Täytäntöönpano Itävallassa

Täytäntöönpano Itävallassa

Itävallassa ”täytäntöönpanoksi” kutsutaan vahvistetun vaatimuksen (toiminnasta, sietämisestä tai laiminlyönnistä) täytäntöönpanoa oikeutetun toimesta velallista vastaan valtion pakkokeinoin (täytäntöönpanoperusteena). Yleensä kyse on kantajan menestyksekkäässä oikeudenkäynnissä vahvistetun vaatimuksen toteuttamisesta. Jotta vastaajaa vastaan saatu myönteinen tuomio voidaan myös panna täytäntöön, täytäntöönpanomenettelyllä pyritään ”pakolla” varmistamaan tuomion (”perusteen”) noudattaminen (tästä myös ”pakkotäytäntöönpano”).

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Täytäntöönpanoperuste

Täytäntöönpanoa varten täytäntöönpanoperusteina voivat toimia tuomioistuimen tuomiot, hallinto- ja veroviranomaisten päätökset ja ratkaisut (yleensä siviilioikeudellisista päätöksistä johtuvat vahvistetut maksuvelvoitteet. Ne voivat kuitenkin olla peräisin myös hallintoviranomaiselta tai rikostuomioistuimista), sekä tietyt notaarin vahvistamat asiakirjat ja muut EO:n 1 §:ssä luetellut perusteet.

Ulkomaalaiset täytäntöönpanoperusteet voidaan rinnastaa itävaltalaisiin, mikäli ne on annettu ulkomailla ja ne on pantava täytäntöön kansainvälisen sopimuksen tai Euroopan unionin säädöksen perusteella ilman erillistä täytäntöönpanokelpoisuuden julistusta (lisätietoja kohdasta Ulkomaalaisten täytäntöönpanoperusteiden täytäntöönpano).

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Täytäntöönpanotyypit

Täytäntöönpanolaki (EO) sisältää monenlaisia täytäntöönpanotyyppejä saatavan perimiseksi. Seuraavassa ne selitetään lyhyesti:

Irtaimen omaisuuden ulosotto (ulosotto irtaimeen omaisuuteen)

Tällä täytäntöönpanotyypillä tarkoitetaan irtaimen omaisuuden täytäntöönpanoa, jonka tarkoituksena on tehdä avoimista rahavelvoitteista perintäkelpoisia. Pakkotäytäntöönpano suoritetaan tässä ulosottomiehen toimesta irtaimen omaisuuden ulosmittauksella ja myynnillä.

Tiettyjen esineiden ulosmittaus on kuitenkin poissuljettua:

Tästä voidaan tehdä poikkeus, jos periaatteessa ulosmittauskelvottoman esineen arvo on yleisesti ottaen korkea verrattuna vastaavaan esineeseen (esim. turkis talvitakki verrattuna tavalliseen talvitakkiin). Siinä tapauksessa arvokas esine voi saavuttaa suhteellisen korkean myyntiarvon verrattuna tarvittavaan esineeseen (suojattuna, ulosmittauskelvottomana esineenä) ja se voidaan vaihtaa. Jos ulosottomies ei löydä ulosmittauskelpoisia esineitä, velallisen on annettava varallisuusluettelo.
Esineiden oikeuksiin voi liittyä erityistilanteita:

Saamisten ulosotto (ulosotto irtaimeen omaisuuteen)

Tässä täytäntöönpanotyypissä velkoja ottaa haltuunsa velallisen kolmatta osapuolta kohtaan olevan saatavan, ja siten avoin velka maksetaan.

Yleisin saatavan täytäntöönpanon muoto on palkan ja palkkion ulosmittaus. Täytäntöönpanotuomioistuin antaa työnantajalle tässä maksukiellon. Näin ollen työnantaja ei saa enää maksaa työntekijälle kuuluvaa palkkaa (toimeentulominimiä lukuun ottamatta), vaan ainoastaan velkojalle. Täytäntöönpanotuomioistuin antaa työntekijälle luovutuskiellon. Näin ollen työntekijä ei saa määrätä palkka- ja palkkiosaatavastaan työnantajaa kohtaan.
Jos velallisen varallisuussuhteet muuttuvat (erityisesti jatkuvien ulosmittausten, kuten palkkasaamisten, yhteydessä), tuomioistuin voi milloin tahansa mukauttaa (ulosmittauskelvotonta vapaaosaa).

Yleensä saatavan perintä suoritetaan siirrolla. Mahdollista on kuitenkin myös,

saatavasta.
Saamisten ulosmittaus on kuitenkin poissuljettua seuraavien osalta:

Kiinteistön ulosotto

Kiinteistön ulosotossa velkojalla on kolme eri vaihtoehtoa rahavelvoitteensa tyydyttämiseksi:

  1. Pakollinen panttioikeuden perustaminen

Saamisen turvaaminen tapahtuu kirjaamalla velkojalle kiinnitys, panttioikeus tai rakennusoikeus.

On huomioitava, että tämä ei vielä tuota välitöntä tyydytystä velkojalle. Hän saa kuitenkin vakuusoikeuden. Velkoja voi vasta myöhemmin hakea tuomioistuimelta pakkohallintoa – tai pakkohuutokauppaa ulosmittauksen kautta. Jos velkojalla on jo ennestään ollut (sopimukseen perustuva) panttioikeus, täytäntöönpanomerkintä rekisteröidään välittömästi. Tämä tarkoittaa, että:

2. Pakkohallinto

Saamisen turvaaminen tapahtuu kiinteistön jatkuvalla käytöllä ja siitä saadulla tuotolla, jota käytetään rahavelvoitteen kattamiseen.

Pakkohallintoa varten tuomioistuin määrää henkilön. Pakkohallinnon hoitaja vastaa siitä, että tulot virtaavat velkojalle velallisen sijaan.

3. Pakkohuutokauppa

Saatavan turvaaminen tapahtuu kiinteistön huutokaupalla. Pakkohuutokaupassa välitön tyydytys saavutetaan kiinteistön realisoinnilla, jolloin velkoja saa tuoton rahana.

Luontoissuoritusulosotto

Luontoissuorituksen täytäntöönpanoon kuuluvat erilaiset täytäntöönpanotyypit, kuten toimien (esim. häätötoimitus), sietämisten ja laiminlyöntien (esim. luovutus- tai suoritusvaatimusten täytäntöönpano) täytäntöönpano. Tässä velvollisuuden mukainen toimi pannaan täytäntöön välittömällä pakkokeinolla, tietyissä luontoissuorituksen täytäntöönpanoissa uhkasakkojen määräämisellä.

Luovutusvaatimukset on pantava täytäntöön ulosottomiehen toimesta. Jos luovutettavaa esinettä ei voida turvata velvoitetulta eikä kolmannelta osapuolelta, velkoja voi nostaa kanteen vahingonkorvauksesta sopimusrikkomuksen vuoksi.

Jos kohde on tyhjennettävä (esim. vuokratalo), täytäntöönpanoperuste koskee kaikkia, jotka johtavat oikeutensa velvoitetulta (myös perheenjäsenet). Jos toisella henkilöllä on kuitenkin oikeutensa riippumatta velvoitetusta (esim. oma vuokrasopimus), täytäntöönpanoperusteen tehokkuus ei koske heitä.

Jos esine on yhteisomistuksessa muiden henkilöiden kanssa, voidaan joko esine jakaa sellaisenaan tai realisoinnin kautta maksaa vastaava osuus muille (yhteis)omistajille.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Toimivaltainen tuomioistuin

Tässä erotellaan asiallisesti ja paikallisesti toimivaltainen tuomioistuin.

Asiallinen toimivalta

Asiallisesti toimivaltaisia täytäntöönpanomenettelyssä ensimmäisessä oikeusasteessa ovat aina yleiset alioikeudet.

Paikallinen toimivalta

Paikallinen toimivalta määräytyy periaatteessa velvoitetun yleisen oikeuspaikan mukaan. Luonnollisten henkilöiden osalta käytetään siten tavanomaista asuinpaikkaa, oikeushenkilöiden osalta esimerkiksi yrityksen kotipaikkaa. Jos velvoitetulla ei ole yleistä oikeuspaikkaa kotimaassa (Itävallassa), voidaan käyttää sitä käräjäoikeutta, jonka piirissä sijaitsee irtain omaisuus, johon täytäntöönpano on kohdistettava.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Kustannukset ja maksut

Täytäntöönpanomenettelyn asianajokulut määräytyvät asianajajapalkkiolain (RATG) mukaan. Oikeudenkäynti- ja täytäntöönpanokulut määräytyvät oikeudenkäyntimaksulain (GGG) ja täytäntöönpanomaksulain (VGebG) mukaan. Määräytymisperusteena käytetään yleensä perittävän (pää-)saatavan määrää.

Kustannusten määräämisen yhteydessä nämä asianajaja- ja oikeudenkäyntikulut lisätään jatkuvaan täytäntöönpanomenettelyyn lisävaatimuksena (kustannusvaatimuksena) ja ulosottomies perii ne.

Lyhyesti sanottuna: Velkojan on maksettava täytäntöönpanomenettelyn kulut etukäteen. Perintäkelpoisuuden tapauksessa oikeudenkäyntimaksut ja oikeudellisen edustuksen kulut maksaa kuitenkin lopulta velallinen.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Toimenpiteet täytäntöönpanoperustetta vastaan

Koska velkojan asiasisältöinen vaatimus on jo vahvistettu oikeudenkäynnissä, velvoitettu ei voi enää vastustaa sen sisällön täytäntöönpanon perusteellista oikeutusta. Tämä olisi pikemminkin ollut kysymys oikeudenkäynnin oikeussuojakeinoista (ns. kognitiivinen menettely, verrattuna sitä seuraavaan täytäntöönpanomenettelyyn).
Menettelyä voidaan kuitenkin vastustaa itse täytäntöönpanomenettelyä vastaan (eli täytäntöönpanon tapaa tai jakautumista vastaan).

  1. Rekursi

Valituksella voidaan vastustaa tiettyä täytäntöönpanomenettelyn toimenpidettä. Valitus on oikeussuojakeino tuomioistuimen päätöstä vastaan.
Erityisesti voidaan valittaa sellaisista, jotka koskevat

voidaan valittaa.
Valitus on poissuljettu seuraavista:

2. Vastalause

Jos tuomiota vastustetaan, periaatteessa uusia tosiasioita ei saa esittää argumentteina. Tämä perustuu oikeudenkäynnin ja oikeussuojakeinojen väliseen eroon. Jos uusia tosiasioita voitaisiin esittää myös jälkikäteen, oikeussuojakeino toimisi kuin toinen oikeudenkäynti. Se, mikä on vielä kiellettyä valitusmenettelyssä, on sallittua vastineen yhteydessä. Poikkeuksellisesti uusia tosiasioita voidaan esittää.

Vastalauseella pyritään erityisesti vastustamaan tuottojen jakautumista tai pakkohuutokaupan puutteita.

Vastalauseella velkoja voi myös vastustaa ilmoitettujen saatavien määrien, suuruuden tai etuoikeusjärjestyksen jakautumista.

3. Esitys

Jos täytäntöönpanopäätöksen on tehnyt oikeussihteeri (tuomarin sijaan) (yleensä puhtaissa rahavelvoitteissa), sitä voidaan vastustaa muistutuksella. Samoin kuin valituksessa, pakkotäytäntöönpanon toimenpidettä moititaan. Riita-asia tarkistetaan nyt tuomarin toimesta.

4. Valitus

Jos halutaan moittia täytäntöönpanotoimen tapaa virkatoimena, voidaan tehdä valitus ulosottotuomioistuimeen.
Valitus jaetaan seuraaviin:

5. Vastalause

Velallinen voi tehdä vastalauseen muodottomasti, jos:

Tästä seuraa, että velkojan on viiden päivän kuluessa esitettävä tietojen tai perusteen parannus voidakseen panna täytäntöön tehokkaasti. Muussa tapauksessa täytäntöönpanomenettely (myös jo toteutetut toimet) on keskeytettävä. Velkoja voi jopa joutua vahingonkorvausvelvolliseksi, jos velvoitetulle on aiheutunut tästä varallisuusvahinkoja.

6. Täytäntöönpanon väliaikainen keskeyttäminen

Periaatteessa täytäntöönpanomenettelyä ei voida keskeyttää. Myös oikeussuojakeinot (valitus, kantelu jne.) eivät pysäytä menettelyä sen nykyisessä tilassa.
Jos lykkäys myönnetään, jo toteutetut toimet pysyvät periaatteessa voimassa. Poikkeus tästä periaatteesta syntyy kuitenkin silloin, kun velvoitettu

Lisäksi on täytyttävä muita edellytyksiä, jotka johtuvat erityisesti täytäntöönpanoperusteen itsensä vastustamisesta (EO § 42). Tämä tarkoittaa, että vastustetaan paitsi pakkotäytäntöönpanon (toimen) menettelytapaa, myös oikeuden tuomiota. Peruste, joka vasta valtuuttaa täytäntöönpanoviranomaiset suorittamaan täytäntöönpanotoimia, on tarkoitus poistaa. Lisäksi velkojan etuja ei saa vaarantaa. Tämä johtuu lisäedellytyksestä, painotetusta etujen jakautumisesta ja vakuuden asettamisesta, että velvoitetun hakemus ei saa olla toivoton.

Jos velkoja on sillä välin jo saanut tyydytyksen tai lykkäyksestä on sovittu, myös täytäntöönpanoviranomaisen on pidättäydyttävä täytäntöönpanosta (”pysäyttäminen”). Sama pätee luonnollisesti myös päinvastaisessa tapauksessa, eli velvoitetun maksukyvyttömyydessä.

Kysymyksiä jakamiskanteesta

  1. Kiinteistöni on luovutettu pakkohallinnon hoitajalle. Enkö saa sitä enää koskaan takaisin?

Kyllä saat. Saat kiinteistösi takaisin, jos kaikki velvoitteet on voitu muuten täyttää tai jos tuomioistuin antaa täytäntöönpanon lakkauttamispäätöksen (esim. jos täytäntöönpanoperuste on julistettu pätemättömäksi tai olet tehnyt toisenlaisen sovittelun).

2. Asun kiinteistöllä, joka on nyt pakkohallinnossa. Pitääkö minun muuttaa pois perheeni kanssa?

Ei. Pakkohallinnon aikana sinulle ja perheellesi on annettava käyttöön erillinen asuinyksikkö kiinteistöllä. Tämä käsittää kuitenkin vain välttämättömät asuintilat. Jos olette käyttäneet muita tiloja, ne on annettava pakkohallinnon hoitajan käyttöön kyseisenä aikana.

3. Kiinteistöni on tarkoitus myydä pakkohuutokaupalla. Voinko vielä tehdä jotain sen estämiseksi?

Jos velkojan vaatimukset ovat perusteltuja, hänellä on periaatteessa oikeus aloittaa pakkohuutokauppa. Voitte kuitenkin yrittää päästä sopimukseen hänen kanssaan ennen huutokaupan alkua. Toisenlainen maksusopimus voi aiheuttaa huutokauppamenettelyn lykkäyksen.
Jos toimitatte tällaisen sopimuksen todisteineen tuomioistuimelle ajoissa, niin kutsuttu lykkäyshakemus hyväksytään ilman, että muita edellytyksiä tarvitsisi täyttää.
Pakkohuutokauppamenettely voidaan sen jälkeen jatkaa vasta kolmen kuukauden kuluttua. Jos kaksi vuotta kuluu ilman, että jatkamista pyydetään, tuomioistuimen on keskeytettävä täytäntöönpano kokonaan.