Tuottamuksellinen ruumiinvamma

Tuottamuksellinen ruumiinvamma rikoslain 88 §:n mukaan kattaa tapaukset, joissa henkilö aiheuttaa vamman tai terveydellisen haitan huolimattomuusrikkomuksella. Ratkaisevaa on, että seuraus oli ennakoitavissa ja vältettävissä. Törkeä huolimattomuus kiristää rangaistusasteikkoa. Jos lakisääteiset etuoikeutetut olosuhteet täyttyvät, teko jää rankaisematta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Objektiivinen tunnusmerkistö

Objektiivinen osa kuvaa tapahtuman ulkoista puolta. Se vastaa kysymykseen, kuka teki mitä ja millä, mikä tulos syntyi ja onko teon ja vakavan vamman seurauksen välillä syy-yhteys.

Tutkimusvaiheet

• Tekotapa: fyysinen vaikutus (esim. lyöminen, töniminen, potkiminen, kuristaminen, työkalujen käyttö) tai velvollisuuden vastainen laiminlyönti, kun on olemassa takaajan asema.
• Tekoseuraus: Tämän velvollisuuden rikkomisen seurauksena on todellisuudessa täytynyt syntyä fyysinen vamma tai terveydellinen haitta, kuten esimerkiksi mustelma, murtuma tai pidempikestoinen haitta.
• Syy-yhteys: Teon ja vamman välillä on oltava ymmärrettävä yhteys. Ilman velvollisuuden vastaista käyttäytymistä vammaa ei olisi syntynyt.
• Objektiivinen syyksiluettavuus: Seurauksen on toteutettava juuri tekijän luoma oikeudellisesti paheksuttava riski (suojelutarkoituksen yhteys). Epätyypilliset kolmannen osapuolen syyt tai täysin itsenäinen uhrin käyttäytyminen voivat katkaista syyksiluettavuuden.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rajaaminen muihin rikoksiin

Ruumiinvammatekojen luokittelu:

• Rikoslain 83 § – Ruumiinvamma: tahallinen vamma.
• Rikoslain 84 § – Törkeä ruumiinvamma: vakava seuraus, yleensä tahallisen vamman yhteydessä.
• Rikoslain 85 § – Vakavat pysyvät seuraukset: pitkäaikaiset tai peruuttamattomat seuraukset.
• Rikoslain 86 § – Kuolemaan johtanut ruumiinvamma: kuoleman seuraus tuottamuksellinen, vamma tahallinen.
• Rikoslain 87 § – Tahallinen törkeä ruumiinvamma: vakavan seurauksen tahallisuus.
• Rikoslain 89 § – Vaarantaminen: konkreettinen vaarantamisrikos ilman seurauksen syntymistä.

Todistustaakka & todisteiden arviointi

Syyttäjä: kantaa näyttötaakan teosta, seurauksesta, syy-yhteydestä, syyksiluettavuudesta ja tarvittaessa kvalifikaatiomerkeistä.
Tuomioistuin: arvioi todisteiden kokonaisuuden ja erityisesti lääketieteelliset asiakirjat. Sopimattomia tai lainvastaisesti hankittuja todisteita ei voida käyttää.
Syytetty: ei kanna todistustaakkaa, saa kuitenkin esittää vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, perustella epäilyksiä syy-yhteydestä tai vedota todisteiden hyödyntämiskieltoihin.

Tyypillisiä todisteita: lääkärinlausunnot, kuvantamismenetelmät (TT, röntgen, MRI), puolueettomat todistajat, videotallenteet, digitaalinen metadata, asiantuntijalausunnot vamman vakavuudesta.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Käytännön esimerkit

• Jalankulkijan huomaamatta jättäminen suojatiellä selkeästä näkyvyydestä ja noudatettavasta nopeudesta huolimatta.
• Työskentely pyörivien koneenosien parissa ilman määrättyä suojusta ohjeista huolimatta.
• Väärän lääkkeen antaminen määrätystä vastatarkastuksesta huolimatta.
• Voimakkaasti käytetyn portaikon puhdistamatta jättäminen liukkaan kelin vaarassa hiekoitusvelvollisuudesta huolimatta.
• Ei rangaistavaa huolimattomuusrikkomusta, kun uhrin käyttäytyminen on täysin epätyypillistä itseään vaarantavaa eikä liity velvollisuuspiiriin.

Subjektiivinen tunnusmerkistö

Vaaditaan rikoslain 6 §:n mukaista huolimattomuutta: vaaditun huolellisuuden laiminlyönti, vaikka seuraus oli ennakoitavissa ja vältettävissä. Törkeä huolimattomuus on kyseessä, kun huolimattomuus on erityisen ilmeistä.

Ohje
Törkeä huolimattomuus on huolimattomuusrikkomuksen punainen alue. Joka jättää varoitusmerkit huomiotta, lisää riskiään merkittävästi.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Oikeudenvastaisuus & oikeuttamisperusteet

• Hätävarjelu: Nykyinen, oikeudenvastainen hyökkäys; puolustus välttämätön ja kohtuullinen. Isku hyökkäyksen päätyttyä = ei hätävarjelua.
• Vastuuvapaudenantava pakkotila: Välitön vaara; ei lievempää keinoa; ylivoimainen intressi.
• Pätevä suostumus: päätöksentekokyky, tiedottaminen, vapaaehtoisuus; rajat: hyvän tavan vastaisuus, alaikäiset.
• Lakisääteiset valtuudet: toimenpiteet oikeusperustalla ja suhteellisuusperiaatteella (erityisesti virkatoimet, laillinen pakko).

Todistustaakka: Syyttäjän on osoitettava ilman kohtuullista epäilystä, että yhtään oikeuttamisperustetta ei ole. Syytetyn ei tarvitse todistaa mitään; konkreettiset tosiasiat riittävät perustelemaan epäilyksen (in dubio pro reo).

Syyllisyys & erehdykset

• Kieltoerehdys: vapauttaa vastuusta vain, jos se on väistämätön (velvollisuus perehtyä!).
• Syyllisyysperiaate: Rangaistava on vain se, joka toimii syyllisesti.
• Syyntakeettomuus: ei syyllisyyttä vakavan mielenterveyden häiriön tms. vuoksi. Psykiatrinen lausunto heti, kun viitteitä on olemassa.
• Vastuuvapauden antava pakkotila: Oikeudellisesti moitteettoman käyttäytymisen kohtuuttomuus äärimmäisessä pakkotilanteessa.
• Oletettu hätävarjelu: Virhe oikeutuksesta poistaa tahallisuuden; huolimattomuus säilyy, jos se on säännelty.

Rangaistuksen kumoaminen & diversio

Rikosoikeudellinen menettely voi tietyin edellytyksin päättyä ilman tuomiota. Rikoslaki tarjoaa tähän kaksi tapaa: rikoslain 88 §:n 2 momentin mukainen rangaistusvapaus ja diversion.

Rikoslain 88 §:n 2 momentin mukaan tuottamuksellinen ruumiinvamma jää rankaisematta, jos törkeää huolimattomuutta ei ole ja terveydellinen haitta tai työkyvyttömyys ei kestä yli 14 päivää. Näiden edellytysten täyttyminen ilmenee luotettavista lääketieteellisistä toteamuksista. Tällaisissa tapauksissa rangaistuksesta luovutaan, koska lainsäätäjä ei halua kriminalisoida vähäisiä huolimattomuuksia.

Lisäksi menettely voidaan myös käsitellä diversiona. Diversion on eräänlainen rikosprosessin tuomioistuimen ulkopuolinen päätös, jossa syyllisyyttä ei pidetä vakavana, tosiasiat ovat selvät ja syytetty ottaa vastuun. Edellytyksenä on säännöllisesti rikoksen seurausten hyvittäminen, kuten esimerkiksi rahasumman maksaminen, yleishyödylliset palvelut, osallistuminen ehdolliseen valvontaan tai rikoksen sovittelu uhrin kanssa.

Onnistuneen diversion yhteydessä ei anneta tuomiota eikä merkintää rikosrekisteriin. Menettely katsotaan päättyneeksi, ja asianomainen henkilö voi jatkaa elämäänsä ilman virallista tuomiota. Diversion on siten väline, joka perustuu ymmärrykseen ja vahingonkorvaukseen rangaistuksen sijaan.

Rangaistuksen määrääminen & seuraukset

Rangaistuksen määrä riippuu syyllisyydestä ja teon seurauksista. Tuomioistuin ottaa huomioon, kuinka vakavia vamman seuraukset ovat, kuinka vaarallinen tai piittaamaton teko oli ja toimiko tekijä suunnitelmallisesti vai spontaanisti. Samoin tarkastellaan henkilökohtaisia olosuhteita, kuten aiempia tuomioita, elämäntilannetta, tunnustusvalmiutta tai pyrkimyksiä hyvitykseen.

Raskauttavia perusteita ovat esimerkiksi useat teot, erityinen piittaamattomuus tai hyökkäykset puolustuskyvyttömiä henkilöitä kohtaan.
Lieventäviä perusteita ovat nuhteettomuus, kattava tunnustus, vahingonkorvaus tai uhrin myötävaikutus. Myös rikosoikeudellisen menettelyn pitkä kesto voi vaikuttaa rangaistusta lieventävästi.

Itävallan rikoslaki tuntee päiväsakkojärjestelmän rahasakkojen osalta: Päiväsakkojen määrä riippuu syyllisyyden vakavuudesta, yksittäinen päiväsakko tuloista. Näin pyritään varmistamaan, että rahasakko tuntuu kaikille asianosaisille yhtä paljon. Jos sakkoa ei makseta, se voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi.

Vankeusrangaistus voidaan määrätä kokonaan tai osittain ehdollisena, jos rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja sosiaalinen ennuste on positiivinen. Tässä tapauksessa tuomittu pysyy vapaana, mutta hänen on osoitettava nuhteettomuutensa yhdestä kolmeen vuoden koeajalla. Jos se suoritetaan ilman peruuttamista, rangaistus katsotaan lopullisesti ehdollisena.

Tuomioistuimet voivat lisäksi antaa määräyksiä, esimerkiksi vahingonkorvauksesta, terapiasta tai yhteydenottorajoituksista, ja määrätä ehdollisen valvonnan. Tavoitteena on aina vähentää uusiutumisriskiä ja edistää vakaata elämäntapaa.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Rangaistusasteikko rikoslain 88 §

Perustapaus: Vankeusrangaistus enintään kolme kuukautta tai sakko enintään 180 päiväsakkoa.
Törkeä huolimattomuus tai rikoslain 81 §:n 2 momentin tapaus: Vankeusrangaistus enintään kuusi kuukautta tai sakko enintään 360 päiväsakkoa.
Rangaistusvapaus rikoslain 88 §:n 2 momentin mukaan: ei törkeää huolimattomuutta ja ei haittaa yli 14 päivää.

Sakko – päiväsakkojärjestelmä

• Asteikko: enintään 720 päiväsakkoa (päiväsakkojen määrä = syyllisyyden aste; summa/päivä = maksukyky; min. € 4,00, max. € 5 000,00).
• Käytännön kaava: 6 kuukautta vankeutta ≈ 360 päiväsakkoa (suuntaa-antava, ei kaavamainen).
• Perimättömyys: Muuntorangaistus (yleensä: 1 päivä muuntorangaistusta = 2 päiväsakkoa).

Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus

Rikoslain 37 §: Jos lakisääteinen rangaistusuhka on enintään viisi vuotta vankeutta, tuomioistuimen tulee lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijasta määrätä sakkorangaistus.

Rikoslain 43 §: Ehdollinen vankeusrangaistus voidaan määrätä, jos määrätty rangaistus ei ylitä kahta vuotta ja tuomitulle voidaan todistaa suotuisa sosiaalinen ennuste. Koeaika on yhdestä kolmeen vuotta. Jos se suoritetaan ilman peruuttamista, rangaistus katsotaan lopullisesti ehdollisena suoritetuksi.

Rikoslain 43a §: Osittain ehdollinen rangaistus sallii ehdottoman ja ehdollisen rangaistuksen osan yhdistelmän. Yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksissa osa voidaan antaa ehdollisena tai korvata sakolla enintään seitsemänsataakaksikymmentä päiväsakkoa, jos se olosuhteiden mukaan vaikuttaa asianmukaiselta.

Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä ja määrätä ehdonalaisvalvonnan. Tyypillisiä määräyksiä ovat vahingonkorvaus, terapia, lähestymis- tai oleskelukiellot sekä sosiaalisen vakauttamisen toimenpiteet. Tavoitteena on uusien rikosten estäminen ja pysyvän laillisen käyttäytymisen edistäminen.

Tuomioistuinten toimivalta

Tuottamuksellista ruumiinvammaa koskevissa menettelyissä on yleensä toimivaltainen alioikeus, koska kyseessä on rikos, josta seuraa lievempi rangaistusuhka.

Paikallisesti toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella joko

• teko tehtiin (rikospaikka), tai
• vamman seuraus syntyi (seurauspaikka).

Jos kumpaakaan ei voida yksiselitteisesti todeta, voi myös syytetyn asuin- tai oleskelupaikan tuomioistuin olla toimivaltainen.

Oikeuskeinot ensimmäisen oikeusasteen tuomioita vastaan määräytyvät rikosprosessilain yleisten säännösten mukaan. Yleensä valituksista päättää maakuntatuomioistuin muutoksenhakutuomioistuimena.

Siviilivaatimukset rikosprosessissa

Uhri voi liittyä mukaan (kivunlievitys, hoito, ansionmenetys, esinevahinko). Liittyminen keskeyttää siviilioikeudellisen vanhentumisen kuten kanne – mutta vain syytettyä kohtaan ja vain pyydetyssä laajuudessa. Lisäkorvaus kokonaan/osittain mahdollinen; muuten ohjaus siviilioikeudelliseen menettelyyn. Strategia: varhainen, jäsennelty vahingonkorvaus lisää mahdollisuuksia diversioon ja lievään rangaistuksen määräämiseen.

Rikosprosessi yleiskatsaus

• Esitutkinnan aloittaminen: Syytetyn asema konkreettisen epäilyn perusteella; siitä lähtien täydet syytetyn oikeudet.
• Poliisi/Syyttäjävirasto: Syyttäjävirasto johtaa, rikospoliisi tutkii; Tavoite: menettelyn lopettaminen, diversio tai syyte.
• Epäillyn kuulustelu: Ennakkoneuvonta; puolustajan läsnäolo johtaa lykkäykseen; oikeus vaieta säilyy.
• Asiakirjojen tarkastelu: poliisilla/syyttäjävirastossa/tuomioistuimessa; sisältää myös todisteet (sikäli kuin tutkinnan tarkoitus ei vaarannu).
• Pääkäsittely: suullinen todistelu, tuomio; päätös yksityisen asianomistajan vaatimuksista.

Syytetyn oikeudet

• Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten tarkasteluoikeus rajoitettu syytetyn hyväksi.
• Tiedotus & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapuun, vapaaseen puolustajan valintaan, tulkkausapuun, todistehakemuksiin.
• Vaikeneminen & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
• Tiedotusvelvollisuus: Oikea-aikainen tiedotus epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.

Edunne asianajajan tuella

Erityisesti huolimattomuusrikoksissa lopputulos riippuu vahvasti todisteiden arvioinnista ja asian tosiasioiden asiantuntija-arvioinnista. Jo pienet epätarkkuudet lausunnoissa, mittausarvoissa tai todistajanlausunnoissa voivat olla ratkaisevia. Varhainen oikeudellinen edustus on siksi olennaista, jotta todelliset tapahtumat voidaan luokitella oikeudellisesti oikein ja estää ennenaikainen syytteeseenpano.

Asianajotoimistomme

• tarkistaa huolellisesti, oliko väitetty huolimattomuusrikkomus todella olemassa,
• analysoi tekniset, organisatoriset ja lääketieteelliset todisteet yksityiskohtaisesti,
• tukee teitä koko esitutkinta- ja oikeudenkäyntimenettelyn ajan,
• koordinoi riippumattomien asiantuntijoiden kanssa epäselvien tai ristiriitaisten löydösten selvittämiseksi,
• kehittää puolustusstrategian, joka tähtää huolellisuuden, ennakoimattomuuden tai muiden osapuolten myötävaikutuksen todistamiseen,
• ja pyrkii johdonmukaisesti siihen, että teko luokitellaan oikeudellisesti oikein ja tarvittaessa sovelletaan rangaistusvapautta tai diversion-menettelyä.

Pätevä rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, ettei vältettävissä olevasta onnettomuudesta synny perusteetonta kriminalisointia. Se suojaa oikeuksianne, ylläpitää uskottavuuttanne ja auttaa saattamaan menettelyn päätökseen mahdollisimman vähäisin henkilökohtaisin ja oikeudellisin rasituksin.

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio

Usein kysytyt kysymykset – UKK

Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatio