Loukkaantuneen heitteillejättö
- Loukkaantuneen heitteillejättö
- Objektiivinen tunnusmerkistö
- Raskauttavat olosuhteet
- Rajaaminen muihin rikoksiin
- Todistustaakka & todisteiden arviointi
- Käytännön esimerkkejä
- Subjektiivinen tunnusmerkistö
- Syyllisyys & erehdykset
- Rangaistuksen kumoaminen & diversion
- Rangaistuksen määrääminen & seuraukset
- Rangaistusasteikko
- Sakko – päiväsakkojärjestelmä
- Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus
- Tuomioistuinten toimivalta
- Siviilivaatimukset rikosprosessissa
- Rikosprosessi yhdellä silmäyksellä
- Syytetyn oikeudet
- Käytäntö & käyttäytymisvinkit
- Edut asianajajan tuella
- UKK – Usein kysytyt kysymykset
Loukkaantuneen heitteillejättö
Loukkaantuneen heitteillejättö rikoslain 94 §:n mukaan kattaa tilanteet, joissa joku loukkaa ihmistä ja jättää hänet sen jälkeen ilman tarvittavaa apua. Rangaistavaa ei ole ainoastaan alkuperäinen isku, onnettomuus tai riskialtis käyttäytyminen, vaan ennen kaikkea tahallinen avunannon laiminlyönti henkilöä kohtaan, jonka vamman on itse aiheuttanut, vaikka vammaa ei olisi aiheutettu lainvastaisesti. Vaarallisen tilan aiheuttaja kantaa vastuun. Joka vetäytyy tästä vastuusta ratkaisevalla hetkellä, hyväksyy vakavat seuraukset uhrille. Tyypillisiä ovat väkivaltatekojen jälkeiset eskalaatiot, liikenneonnettomuudet, riskialttiit vapaa-ajan aktiviteetit tai lääketieteellisesti arkaluonteiset tilanteet, joissa aiheuttaja tunnistaa tilanteen, mutta ei järjestä tehokasta apua, vaikka se olisi ollut mahdollista ja kohtuullista.
Rangaistava on se, joka tunnistaa itse aiheuttamansa vamman, havaitsee avuntarpeen, voisi antaa kohtuullista apua ja tahallisesti laiminlyö tämän avun, jolloin uhri jää suojaamattomaksi konkreettiseen vaaratilanteeseen.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Wer Verantwortung für eine Verletzung trägt, trägt auch die Pflicht, die Folgen nicht sich selbst zu überlassen.“
Objektiivinen tunnusmerkistö
Objektiivinen tunnusmerkistö kuvaa heitteillejätön ulkoisia edellytyksiä. Ratkaisevaa on, aiheuttaako joku vamman, tunnistaako hän avuntarpeen ja jättääkö hän silti antamatta kohtuullista apua.
Tarkistusvaiheet
Rikoksen kohde: Loukkaantunut ihminen, jonka fyysisen vamman tekijä on aiheuttanut, vaikka vamma ei olisi syntynyt lainvastaisesti.
Rikoksen teko: Tarvittavan avunannon tahallinen laiminlyönti. Apuna pidetään kaikkia toimenpiteitä, jotka soveltuvat vaaran vähentämiseen tai pelastuksen käynnistämiseen, kuten hätäpuhelu, ensiapu tai kolmansien osapuolten kutsuminen paikalle.
Rikoksen seuraus: Loukkaantunut jää konkreettiseen vaaratilanteeseen. Kvalifioiduissa tapauksissa laiminlyönti johtaa vakavaan vammaan tai kuolemaan.
Kausaalisuus: Laiminlyönti on kausaalinen, jos apu olisi luonut realistisen mahdollisuuden pelastukseen tai jos vahinko olisi ollut vältettävissä ilman toimettomuutta.
Objektiivinen syyksiluettavuus: Seuraus on syyksiluettava, jos tekijä laiminlyönnillään antaa hänen aiheuttamansa vaaran jatkua, vaikka hänellä olisi velvollisuus poistaa se.
Raskauttavat olosuhteet
Vakava seuraus
Jos laiminlyönti johtaa vakavaan ruumiinvammaan, teon rikosoikeudellinen painoarvo kasvaa.
Kuoleman aiheuttaminen
Jos loukkaantunut kuolee laiminlyödyn avun seurauksena, kyseessä on erityisen vakava tekomuoto.
Kohtuullisuuden raja
Rangaistavuutta ei ole, jos avunanto ei ollut objektiivisesti kohtuullista, esimerkiksi merkittävän oman vaarantamisen tai muiden tärkeiden velvollisuuksien rikkomisen vuoksi.
Konkurrenssisääntö
Erillinen rangaistus jää pois, jos tekijä tuomitaan aiheuttamastaan vammasta jo ankaramman säännöksen nojalla.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Schwere Folgen sind kein Zufall, wenn Hilfe möglich gewesen wäre.Das Strafrecht bewertet, was unterlassen wurde.“
Rajaaminen muihin rikoksiin
- Rikoslain 83 § – Ruumiinvamma: Toisen henkilön tahallinen vahingoittaminen. Edellyttää
kohdennettua tai hyväksyttyä vahingoittamista . Tunnusmerkistö koskee aktiivista tekoa, ei laiminlyöntiä. - Rikoslain 84 § – Vakava ruumiinvamma: Jos teko johtaa pysyvään terveydelliseen haittaan tai merkittävään fyysiseen vammaan, kyseessä on yksinkertaisen ruumiinvamman kvalifioitu muoto.
- Rikoslain 85 § – Tahallinen vakava ruumiinvamma: Vakava seuraus aiheutetaan tahallisesti. Tekijä haluaa vakavan vamman ja toimii tavoitteellisesti.
- Rikoslain 86 § – Kuolemaan johtanut ruumiinvamma: Tekijä vahingoittaa tahallisesti, mutta kuolema seuraa tahattomasti.
- Rikoslain 88 § – Tuottamuksellinen ruumiinvamma: Huolimattomuus ilman tahallisuutta. Tekijä olisi voinut tunnistaa ja välttää vaaran, mutta toimii huolimattomasti tai kevytmielisesti.
- Rikoslain 91 § – Tappelu: Ei kohdennettua ruumiinvammaa, vaan osallistuminen sekavaan yhteenottoon, jossa on vähintään kolme aktiivista osallistujaa. Rangaistavaa on jo osallistuminen, jos joku loukkaantuu tai kuolee eikä omaa osuutta voida sulkea pois.
- Rikoslain 94 § – Loukkaantuneen heitteillejättö: Rangaistaan tarvittavan avunannon laiminlyönnistä itse loukkaantunutta ihmistä kohtaan. Ratkaisevaa on tunnistettu avuntarve ja mahdollisuus auttaa ilman merkittävää oman vaarantamista.
Loukkaantuneen heitteillejättö eroaa yleisistä ruumiinvammateoista siten, että rangaistaan ei itse vammasta, vaan tahallisesta avunannon laiminlyönnistä aiheutetun vamman jälkeen. Kyseessä on itsenäinen laiminlyöntirikos, joka korostaa aiheuttajan erityistä vastuuta.
Todistustaakka & todisteiden arviointi
- Syyttäjä: kantaa näyttötaakan aiheuttamisesta, avuntarpeesta, avunannon mahdollisuudesta ja kohtuullisuudesta sekä mahdollisesta yhteydestä laiminlyönnin ja syntyneen seurauksen välillä.
- Tuomioistuin: järjestää ja arvioi kaikki todisteet; sopimattomia tai lainvastaisesti hankittuja todisteita ei voida käyttää. Ratkaisevaa on, oliko olemassa todellinen pelastusmahdollisuus ja jättikö tekijä sen tunnistettavasti käyttämättä.
- Syytetty: ei todistustaakkaa; saa esittää epäilyksiä tunnistettavuudesta, kohtuullisuudesta tai kausaalisuudesta ja viitata käyttökieltoihin tai puutteisiin.
Tyypillisiä todisteita: lääketieteelliset löydökset/kuvat, puolueettomat todistajat, video/valvontakamera/vartalokamera, jälkikuvat, digitaaliset tiedot (aika/paikka/metatiedot), asiantuntijoiden rekonstruktiot.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Wer flieht, anstatt zu helfen, trifft keine moralische, sondern eine strafrechtliche Entscheidung.“
Käytännön esimerkkejä
- Pako ruumiinvamman jälkeen: Riidan jälkeen uhri jää maahan vakavasti loukkaantuneena. Tekijä tunnistaa tilanteen, mutta ei soita hätänumeroon ja poistuu paikalta. Kyseessä on loukkaantuneen heitteillejättö.
- Pako onnettomuuden jälkeen: Kuljettaja ajaa jalankulkijan yli, tunnistaa vamman ja jatkaa matkaa järjestämättä apua.
- Onnettomuus vapaa-ajan aktiviteetissa: Kiipeilyonnettomuuden jälkeen seuralainen huomaa halvausoireita, mutta ei tee mitään. Pelastushenkilöstön välittömän hälyttämisen laiminlyönti on rangaistavaa.
- Vamma työympäristössä: Vaarallisessa työvaiheessa kollega loukkaantuu. Vastuussa oleva henkilö poistuu työpajasta antamatta ensiapua tai hakematta apua. Myös tässä tapauksessa kyseessä on loukkaantuneen heitteillejättö.
- Avunannon kohtuuttomuus: Henkilö loukkaantuu tulipalossa. Aiheuttaja voisi auttaa vain asettamalla itsensä hengenvaaraan. Tässä tapauksessa avunanto ei ole kohtuullista eikä siten rikosoikeudellisesti vaadittavaa.
Subjektiivinen tunnusmerkistö
Heitteillejätön subjektiivinen tunnusmerkistö edellyttää tahallisuutta. Tekijän on tiedettävä tai ainakin pidettävä vakavasti mahdollisena, että hän on aiheuttanut vamman, että loukkaantunut henkilö tarvitsee apua, että apu olisi mahdollista ja kohtuullista, ja silti tietoisesti päättää olla tekemättä mitään.
Seurausten pahentamisen tarkoitusta ei vaadita. Riittää, että tekijä
Tahallisuutta ei ole, jos tilanne ei ollut objektiivisesti tunnistettavissa avuntarpeiseksi tai jos joku on shokin tai ylikuormituksen vuoksi hetkellisesti toimintakyvytön. Samoin rikoksen tahallisuus puuttuu, jos apu oli tosiasiallisesti mahdotonta tai kohtuutonta.
Ratkaisevaa on, tunnistaako tai olisiko tekijän pitänyt tunnistaa vaara ja päättääkö hän tietoisesti olla auttamatta, vaikka hänellä olisi ollut siihen velvollisuus ja kyky.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Schuld beginnt dort, wo Hilfe möglich und zumutbar gewesen wäre.“
Syyllisyys & erehdykset
- Kieltoerehdys: Vapauttaa vastuusta vain, jos erehdys oli väistämätön. Jokainen on velvollinen perehtymään oikeustilaan.
- Syyllisyysperiaate: Rangaistavaa on vain se, joka toimii syyllisesti; tuottamus edellyttää seurauksen ennakoitavuutta ja vältettävyyttä.
- Syyksiluettavuuden puuttuminen: Ei syyllisyyttä vakavan mielenterveyden häiriön tai sairaudesta johtuvan ohjauskyvyn heikkenemisen tapauksessa. Jos viitteitä on, on hankittava oikeuspsykiatrinen lausunto.
- Vapauttava pakkotila: Sovelletaan, kun lainmukainen käyttäytyminen on kohtuutonta äärimmäisessä pakkotilanteessa, kuten jos avun antaminen tai pelastaminen vaarantaisi vakavasti oman hengen.
- Oletettu hätävarjelu: Erehdys oikeuttamisperusteen olemassaolosta poissulkee tahallisuuden, mutta jättää tuottamuksen ennalleen, jos huolimattomuusvelvollisuuden rikkominen jatkuu. Tässäkin pätee: Kuka tahansa, joka toimii tunnistettavasti riskialttiisti, ei voi vedota oletettuihin oikeutuksiin.
Rangaistuksen kumoaminen & diversion
Yrityksestä luopuminen
Peruuttaminen ei ole loukkaantuneen heitteillejätössä periaatteessa mahdollista, koska teko on jo täyttynyt velvollisuuden vastaisella avunannon laiminlyönnillä.
Kuitenkin se, joka antaa ajoissa ja vapaaehtoisesti apua ennen vakavampien seurausten syntymistä, voi saavuttaa rangaistuksen lievennyksen tai heikentää syytöstä merkittävästi. Ratkaisevia ovat ajankohta, jälkikäteen annetun avun tehokkuus ja tunnistettavissa oleva oivallus korjata velvollisuuden laiminlyönti.
Diversio
Diversio tulee kyseeseen, jos syyllisyys on vähäinen, asiantila on selvitetty ja syytetty on ymmärtäväinen. Mahdollisia toimenpiteitä ovat rahalliset suoritukset, yhteiskunnallinen työ, ehdollinen valvonta tai rikossovittelu. Jos asia käsitellään diversionaalisesti, syyllisyyspäätöstä ei tehdä eikä merkintää rikosrekisteriin tule.
Diversio ei ole mahdollinen, jos laiminlyönti on johtanut vakaviin seurauksiin tai loukkaantuneen kuolemaan tai jos tekijä on tietoisesti paennut välttääkseen vastuun. Vähemmän vakavissa tapauksissa se voi kuitenkin tunnustuksen, oivalluksen ja aktiivisen vahingonkorvauksen myötä olla asianmukainen ratkaisu ilman oikeuden tuomiota.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Bei der Strafzumessung zählt, ob jemand Verantwortung übernimmt oder sie in einem entscheidenden Moment verweigert.“
Rangaistuksen määrääminen & seuraukset
Rangaistuksen määrä loukkaantuneen heitteillejätössä määräytyy velvollisuuden laiminlyönnin vakavuuden, syntyneiden seurausten ja henkilökohtaisen syyllisyyden mukaan. Ratkaisevaa on, onko tekijä tunnistanut vaaran ja tietoisesti jättänyt sen huomiotta, vai onko hän jäänyt toimettomaksi vain shokin, pelon tai virheellisen reaktion vuoksi. Merkitystä on myös teon jälkeisellä käyttäytymisellä, oivalluskyvyllä ja valmiudella hyvitykseen.
Raskauttavia perusteita on erityisesti, jos
- tekijä pakenee avunannon sijaan,
- uhri jätetään tietoisesti avuttomaksi,
- laiminlyönnillä on vakavia tai kuolemaan johtavia seurauksia,
- tai tekijä on ollut jo samankaltaisten velvollisuuden laiminlyöntien vuoksi huomiota herättävä.
Lievittävänä perusteena ovat esimerkiksi
- nuhteettomuus,
- tunnustus tai merkki vilpittömästä katumuksesta,
- myöhempi vahingonkorvaus tai avunanto,
- shokki- tai poikkeustilanne tapahtuman aikana,
- tai rikosprosessin ylipitkä kesto.
Itävallan rikoslaki edellyttää sakkorangaistuksissa päiväsakkojärjestelmää.
Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy syyllisyyden vakavuuden mukaan, yksittäinen päiväsakko tulojen mukaan. Näin rangaistus pysyy kaikille vertailukelpoisen tuntuvana. Jos sitä ei makseta, voidaan määrätä muuntorangaistus vankeudeksi.
Vankeusrangaistus voidaan kokonaan tai osittain määrätä ehdolliseksi, jos se ei ylitä kahta vuotta ja jos on olemassa positiivinen sosiaalinen ennuste. Tuomittu pysyy silloin vapaana, mutta hänen on osoitettava kunnollisuutensa yhdestä kolmeen vuotta kestävän koeajan aikana. Koeajan päätyttyä rangaistus katsotaan kaikkien ehtojen noudattamisen jälkeen lopullisesti ehdolliseksi.
Tuomioistuin voi antaa määräyksiä, esimerkiksi vahingonkorvauksesta, ensiapukurssille tai terapiaan osallistumisesta, tai se voi määrätä ehdollisen valvonnan. Nämä toimenpiteet palvelevat tulevien velvollisuuden laiminlyöntien ehkäisemistä ja edistävät vakaata sosiaalista uudelleenintegroitumista.
Rangaistusasteikko
Loukkaantuneen heitteillejätössä rangaistus riippuu seurausten laajuudesta:
- Perustunnusmerkistö: Vankeusrangaistus enintään yksi vuosi tai sakkorangaistus enintään 720 päiväsakkoa.
- Vakava ruumiinvamma: Vankeusrangaistus enintään kaksi vuotta.
- Kuoleman aiheuttaminen: Vankeusrangaistus enintään kolme vuotta.
Rangaistusasteikko ottaa huomioon, että kyseessä ei ole aktiivinen vahingoittamisteko, vaan laiminlyöty avunanto olemassa olevan vastuun vallitessa. Siitä huolimatta teko on vakava, koska se tarkoittaa tietoista ihmisen jättämistä hengenvaaraan.
Sakko – päiväsakkojärjestelmä
- Välillä: enintään 720 päiväsakkoa (päiväsakkojen määrä = syyllisyyden aste; summa/päivä = maksukyky; min. 4,00 €, maks. 5 000,00 €).
- Käytännön kaava: 6 kuukauden vankeusrangaistus ≈ 360 päiväsakkoa (suuntaa antava, ei kaavamainen).
- Perimättömyys: Muuntorangaistus (yleensä: 1 päivä muuntorangaistusta = 2 päiväsakkoa).
Vankeusrangaistus & (osittain) ehdollinen vapautus
Rikoslain 37 §: Jos laissa säädetty rangaistusuhka on enintään viisi vuotta vankeutta, tuomioistuimen tulee määrätä lyhyen, enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan sakkorangaistus. Tämä säännös on merkityksellinen myös loukkaantuneen heitteillejätössä, sillä se välttää vankeusrangaistuksen yksinkertaisemmissa tapauksissa, ellei erityis- tai yleisestävään vaikutukseen liittyviä syitä ole sitä vastaan.
43 § rikoslaki: Vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jos se ei ylitä kahta vuotta ja tuomitulle annetaan positiivinen sosiaalinen ennuste. Koeaika on yhdestä kolmeen vuotta. Jos koeaika suoritetaan peruuttamatta, rangaistus katsotaan lopullisesti ehdollisena.
Rikoslain 43a §: Osittain ehdollinen rangaistus mahdollistaa ehdottoman ja ehdollisen rangaistuksen osan yhdistelmän. Yli kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksissa osa voidaan määrätä ehdolliseksi tai korvata sakkorangaistuksella enintään 720 päiväsakkoon, jos se vastaa tapauksen olosuhteita.
Rikoslain 50–52 §: Tuomioistuin voi lisäksi antaa määräyksiä ja määrätä ehdollisen valvonnan. Tyypillisiä määräyksiä koskevat vahingonkorvaus, terapia, yhteydenotto- tai oleskelukiellot sekä sosiaalinen vakauttaminen. Tavoitteena on uusien rikosten ehkäiseminen ja pysyvän lainkuuliaisuuden edistäminen.
Tuomioistuinten toimivalta
Asiallinen toimivalta
Loukkaantuneen heitteillejätön tapaukset kuuluvat teon seurauksen vakavuudesta riippuen eri tuomioistuinten toimivaltaan. Perustunnusmerkistössä alioikeus päättää yksin tuomarin toimesta, koska rangaistusuhka on enintään yksi vuosi vankeutta tai sakkorangaistus.
Jos laiminlyönnin seurauksena syntyy vakava ruumiinvamma tai kuolema, maakuntatuomioistuin on toimivaltainen, myös yksin tuomarin toimesta.
Maallikkotuomari- tai valamiehistötuomioistuinta ei ole säädetty, koska rangaistusasteikko on enintään kolme vuotta vankeutta.
Paikallinen toimivalta
Toimivaltainen on periaatteessa rikospaikan tuomioistuin, eli se, jonka alueella laiminlyöty avunanto tehtiin tai sen seuraukset ilmenivät.
Jos rikospaikkaa ei voida yksiselitteisesti määrittää, toimivalta määräytyy syytetyn asuinpaikan, pidätyspaikan tai syyttäjänviraston sijaintipaikan mukaan.
Menettely suoritetaan siinä paikassa, joka vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja asianmukaiselta.
Oikeusasteet
Alioikeuden tuomioista on sallittua valittaa maakuntatuomioistuimeen. Maakuntatuomioistuimen päätöksiin voidaan hakea muutosta valituksella tai purkuhakemuksella ylioikeudesta tai korkeimmasta oikeudesta.
Siviilivaatimukset rikosprosessissa
Loukkaantuneen heitteillejätössä vahingoittuneet henkilöt tai omaiset voivat esittää siviilioikeudelliset vaatimuksensa suoraan rikosprosessissa. Näihin kuuluvat lääkäri- ja hoitokulut, kivun ja kärsimyksen korvaus, ansiotulojen menetys, hautauskulut, elatusavun menetys ja henkinen kärsimys.
Yksityisen asianomistajan liittymisellä yksityisen asianomistajan liittymisellä näiden vaatimusten vanhentuminen keskeytetään rikosprosessin ajaksi. Vasta rikosprosessin päätyttyä määräaika jatkuu, mikäli vaatimusta ei ole täysin hyväksytty.
Vapaaehtoinen vahingonkorvaus vapaaehtoinen vahingonkorvaus tai sovinto loukkaantuneen tai omaisten kanssa voi vaikuttaa lieventävästi rangaistuksen määrään, jos se tapahtuu ajoissa ja rehellisesti. Jos kuitenkin todetaan, että tekijä tahallisesti jätti toimimatta tai pahensi hätätilaa, tämä seikka menettää rangaistusta lieventävän vaikutuksensa.
Valitse nyt toivottu ajankohta:Ilmainen ensikonsultaatioRikosprosessi yhdellä silmäyksellä
- Esitutkinnan aloitus: Syytetyn asema konkreettisen epäilyn perusteella; tästä eteenpäin täydet syytetyn oikeudet.
- Poliisi/Syyttäjävirasto: Syyttäjävirasto johtaa, rikospoliisi tutkii; Tavoite: menettelyn lopettaminen, sovittelu tai syyte.
- Syytetyn kuulustelu: Ennakkotiedotus; puolustajan avustaminen johtaa lykkäykseen; oikeus vaieta säilyy.
- Asiakirjojen tarkastelu: poliisilla/syyttäjävirastolla/tuomioistuimessa; sisältää myös todistusaineiston (sikäli kuin tutkinnan tarkoitus ei vaarannu).
- Pääkäsittely: suullinen todistelu, tuomio; päätös yksityisten asianomistajien vaatimuksista.
Syytetyn oikeudet
- Tiedotus & puolustus: Oikeus tiedonsaantiin, oikeusapu, vapaa puolustajan valinta, käännösapu, todistuspyynnöt.
- Vaientuminen & asianajaja: Oikeus vaieta milloin tahansa; puolustajan avustamisen yhteydessä kuulustelu on lykättävä.
- Tiedotusvelvollisuus: ajantasainen tieto epäilystä/oikeuksista; poikkeukset vain tutkinnan tarkoituksen turvaamiseksi.
- Asiakirjojen tarkastelu käytännössä: Esitutkinta- ja pääkäsittelyasiakirjat; kolmansien osapuolten pääsy rajoitettu syytetyn hyväksi.
Käytäntö & käyttäytymisvinkit
- Pysyä vaiti.
Lyhyt selitys riittää: ”Käytän oikeuttani vaieta ja puhun ensin puolustukseni kanssa.” Tämä oikeus on voimassa jo ensimmäisestä poliisin tai syyttäjän kuulustelusta alkaen. - Ota välittömästi yhteyttä puolustukseen.
Ilman tutkinta-asiakirjojen tarkastelua ei pidä antaa lausuntoa. Vasta asiakirjojen tarkastelun jälkeen puolustus voi arvioida, mikä strategia ja todisteiden turvaaminen ovat järkeviä. - Varmista todisteet viipymättä.
Laadi lääkärinlausunnot, valokuvat päivämäärällä ja mittakaavalla, tarvittaessa röntgen- tai TT-kuvat. Säilytä vaatteet, esineet ja digitaaliset tallenteet erillään. Laadi todistajaluettelo ja muistiot viimeistään kahden päivän kuluessa. - Älä ota yhteyttä vastapuoleen.
Omat viestit, puhelut tai julkaisut voidaan käyttää todisteena sinua vastaan. Kaiken viestinnän tulee tapahtua yksinomaan puolustuksen kautta. - Varmista video- ja datatallenteet ajoissa.
Julkisten kulkuneuvojen, ravintoloiden tai kiinteistöhallintojen valvontavideot poistetaan usein automaattisesti muutaman päivän kuluttua. Tietojen varmistuspyynnöt on siksi tehtävä välittömästi operaattoreille, poliisille tai syyttäjävirastolle. - Dokumentoi etsinnät ja takavarikot.
Kotitarkastusten tai takavarikkojen yhteydessä sinun tulee pyytää kopio määräyksestä tai pöytäkirjasta. Merkitse muistiin päivämäärä, kellonaika, osallistuneet henkilöt ja kaikki mukaan otetut esineet. - Pidätyksen yhteydessä: ei lausuntoja asiasta.
Vaadi puolustuksesi välitöntä tiedottamista. Tutkintavankeus voidaan määrätä vain, jos on kiireellinen rikosepäily ja lisäksi pidätysperuste. Lieventävät toimenpiteet (esim. lupaus, ilmoittautumisvelvollisuus, lähestymiskielto) ovat ensisijaisia. - Valmistele vahingonkorvaus kohdennetusti.
Maksut tai hyvitystarjoukset tulee hoitaa ja todistaa yksinomaan puolustuksen kautta. Jäsennelty vahingonkorvaus vaikuttaa positiivisesti sovitteluun ja rangaistuksen määräämiseen.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Objektive Befunde, neutrale Zeugen und gesicherte Videodaten tragen das Verfahren – nicht Vermutungen oder Erklärchats.“
Edut asianajajan tuella
Menettely loukkaantuneen heitteillejätön vuoksi kuuluu vakavampiin tapauksiin ruumiinvammarikosten alueella. Tällaiset tilanteet syntyvät usein shokista, ylikuormituksesta tai seurausten pelosta. Se, mikä aluksi vaikuttaa spontaanilta virhereaktiolta, voi johtaa vakaviin oikeudellisiin seurauksiin, jos loukkaantunut henkilö jätetään ilman kohtuullista apua.
Oikeudellinen arviointi riippuu siitä, kuinka selvä avuntarve oli, mitä toimenpiteitä olisi ollut mahdollista tehdä ja onko laiminlyönti todella myötävaikuttanut vahinkoon. Jo pienet erot todistajanlausunnoissa, lääketieteellisissä lausunnoissa tai digitaalisissa todisteissa voivat olla ratkaisevia.
Varhainen oikeudellinen edustus on siksi välttämätöntä. Se auttaa rekonstruoimaan todellisen tapahtumankulun, varmistamaan todisteet ajoissa ja korjaamaan virheelliset esitykset. Erityisesti stressaavissa tai epäselvissä tilanteissa käyttäytymisen virheellinen arviointi on nopeasti mahdollista.
Asianajotoimistomme
- tarkistaa, onko kyseessä todella rangaistava velvollisuuden laiminlyönti vai oliko avunanto kohtuutonta tai objektiivisesti mahdotonta,
- analysoi poliisiraportit, lääketieteelliset asiakirjat ja todistajanlausunnot ristiriitojen varalta,
- tukee Teitä koko esitutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin ajan,
- kehittää puolustusstrategian, joka esittää tilanteenne realistisesti ja ymmärrettävästi,
- ja edustaa oikeuksianne johdonmukaisesti poliisin, syyttäjänviraston ja tuomioistuimen edessä.
Kokenut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että shokkireaktioita, virhearviointeja tai ylikuormitusta ei tulkita hätiköidysti rangaistavaksi laiminlyönniksi. Se varmistaa, että käyttäytymistänne arvioidaan oikeassa asiayhteydessä ja että menettely etenee oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti. Näin saatte puolustuksen, jossa on selkeä rakenne, ammatillinen tarkkuus ja henkilökohtainen strategia, joka pyrkii oikeudenmukaiseen ja tasapainoiseen lopputulokseen.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“