Sijaissaaja

Sijaissaaja

Sijaissaaja on vainajan määräämä henkilö, joka tulee perilliseksi silloin, kun alun perin määrätty tai lakimääräinen perillinen ei saa perintöä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos perillinen on kuollut ennen perittävää, luopuu perinnöstä tai jää pois muista syistä. Sijaissaaja astuu tällöin alun perin määrätyn perillisen tilalle. Lainmukaisen oletuksen mukaan, jos vainaja määrää omat lapsensa perillisiksi, hän on tarkoittanut myös heidän jälkeläisensä sijaissaajiksi.

Sijaissaaja ottaa perinnön vastaan, jos alun perin määrätty perillinen jää pois.

Oikeudelliset perusteet yleiskatsauksena

• Sijaissaajilla on etusija muihin henkilöihin nähden, jotka tulisivat perillisiksi kasautumisen kautta.
• Jos lapset on määrätty perillisiksi, on automaattisesti voimassa myös se, että heidän jälkeläisensä voivat astua heidän tilalleen.
• Jos sijaissaajia on useampia, he jakavat vapautuvan osuuden alkuperäisen perintöosuuden mukaisesti tai yhtä suurin osin.
• Sijaissaaja astuu heti voimaan, jos alun perin määrätty perillinen jää pois. Tämä erottaa hänet jälkiperillisestä, joka perii vasta myöhemmin, esimerkiksi etuperillisen kuoleman jälkeen.

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Klare Regelungen zu Ersatzerben vermeiden, dass durch Auslegung oder gesetzliche Vermutungen Unsicherheit entsteht.“

Useamman sijaissaajan määrääminen

Vainaja voi määrätä useita sijaissaajia. Tällöin ensin määrätystä tulee perillinen. Jos hän jää pois, seuraava astuu tilalle. Jos erityistä määräystä ei ole, useamman määrätyn sijaissaajan tapauksessa jaetaan alkuperäisten perintöosuuksien mukaisesti.

Esimerkki:

• Jos A on määrätty perilliseksi ½ osuudella ja B sekä C kumpikin ¼ osuudella, ja kaikki on määrätty toistensa sijaissaajiksi, niin C:n jäädessä pois hänen osuutensa siirtyy A:lle ja B:lle heidän perintöosuuksiensa suhteessa (2:1).
• Jos lisäksi D on nimetty sijaissaajaksi ilman perintöosuutta, niin B, C ja D jakavat vapautuvan osuuden yhtä suurin osin.

Suhde kasautumiseen ja jälkiperimykseen

Sijaissaajilla on etusija kasautumisoikeuksiin nähden. Toisin kuin jälkiperimyksessä, sijaissaaja saa perinnön heti, kun alun perin määrätty perillinen jää pois. Jälkiperillinen astuu sen sijaan perilliseksi vasta etuperillisen kuoleman jälkeen.

Sijaissaajan oikeudet ja velvollisuudet

Sijaissaajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tavallisella perillisellä. Hän ottaa siis vastaan omaisuuden, mutta myös perintöön liittyvät velvoitteet. Rajoituksia voi syntyä vain määräyksen olosuhteista tai erityismääräyksistä.

Edunne asianajajan tuella

Sijaissaajien määräämiseen liittyy lukuisia oikeudellisia riskejä. Usein on epäselvää, onko määrätyt henkilöt todella otettu tehokkaasti huomioon vai soveltuvatko lainmukaiset oletukset. Erityisesti monimutkaisissa perhe- ja varallisuussuhteissa voi syntyä riitoja osuuksista, sijaantulosta tai suhteesta kasautumiseen ja jälkiperimykseen. Ilman selkeää sääntelyä uhkaavat pitkälliset menettelyt ja taloudelliset rasitteet.

Erikoistuneen asianajotoimiston oikeudellinen tuki antaa Teille turvaa ja varmistaa, että viimeinen tahtonne tai perintöoikeutenne toteutuvat yksiselitteisesti.

Asianajotoimistomme

• tarkistaa, soveltuvatko sijaissaajia koskevat lakisääteiset määräykset Teidän tapaukseenne,
• tukee Teitä koko perintötapauksen käsittelyn ajan,
• varmistaa perintöoikeudellisten asioidenne oikeudellisesti turvallisen muotoilun ja toteutuksen,
• tukee teitä vaatimusten laskemisessa, täytäntöönpanossa tai torjumisessa,
• valvoo oikeuksianne ja etujanne kaikkia osapuolia kohtaan.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Gerade bei Ersatzerben zeigt sich, dass eindeutige Formulierungen im Testament entscheidend sind, um spätere Streitigkeiten zu verhindern.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK