Kiistämiskielto
Kiistämiskielto
Kiistämiskielto on testamenttimääräys, jolla perinnönjättäjä nimenomaisesti velvoittaa perillisen tai legaatinsaajan olemaan riitauttamatta määräystä. Se, joka rikkoo tätä, menettää etuutensa. Tämä voi olla perintö, legaatti tai muu etu. Tätä rangaistussäännöstä kutsutaan myös kumoavaksi ehdoksi tai rangaistuslausekkeeksi.
Kiistämiskielto on testamenttimääräyksessä oleva rangaistuslauseke, joka voi johtaa perintöosuuden menetykseen riitauttamisen yhteydessä.
Lakisääteinen perusta
Kiistämiskiellon oikeudellinen perusta löytyy ABGB:n 712 §:n 2 momentista. Siinä säädetään, että perinnönjättäjä voi testamenttimääräyksellä määrätä, ettei perillinen tai legaatinsaaja saa riitauttaa määräystä, tai muuten hän menettää etuutensa.
Tällaiset määräykset ovat voimassa vain siltä osin, kuin niillä ei kiistetä ainoastaan määräyksen aitoutta, merkitystä, rangaistuslausekkeen tulkintaa, lainvastaisia sisältöjä tai pakottavien muotovaatimusten rikkomuksia. Näissä tapauksissa riitauttaminen on sallittua kiistämiskiellosta huolimatta.
Kiistämiskiellon tavoite ja tehtävä
Kiistämiskielto antaa perinnönjättäjälle mahdollisuuden vaikuttaa edunsaajien käyttäytymiseen. Sen tarkoituksena on estää heitä riitauttamasta määräystä tahallisesti tai taktisista syistä.
Se ei kata ainoastaan oikeudellista riitauttamista, vaan myös kaikenlaista vastustusta viimeistä tahtoa kohtaan, kuten selvityksen viivästyttämistä, tarpeettomien oikeussuojakeinojen käyttämistä tai tulkinnan kiistämistä.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Wer den letzten Willen angreift, riskiert mehr als nur ein Gerichtsverfahren. Im schlimmsten Fall verliert er seinen Anspruch auf das Erbe“
Kiistämiskiellon mahdolliset kohteet
Kiistämiskielto voi kohdistua yksinomaan:
- määrättyyn perilliseen tai
- legaatinsaajaan.
Sitä ei voida tehokkaasti määrätä lakimääräisille perillisille, jotka on kutsuttu ilman määräystä.
Oikeudelliset seuraukset
- Etuuden peruuttamisen (esim. perintöosuuden) tapauksessa kyseessä on purkava ehto: Etuus raukeaa, jos määräys riitautetaan.
- Määräyksen asettamisen, joka astuu voimaan vasta riitauttamisen yhteydessä (esim. tietyn summan maksaminen), kyseessä on lykkäävä ehto.
Seurauksena on: Se, joka rikkoo kieltoa, menettää etunsa ja joutuu, jos lainkaan, lakiosuuden piiriin.
Kiistämiskiellon poikkeukset
Kiistämiskielto ei ole rajattomasti voimassa. Vaikka määräys olisi voimassa, edunsaaja voi vedota seuraaviin seikkoihin:
- Epäilykset määräyksen aitoudesta tai tulkinnasta,
- Muotovaatimusten rikkomukset,
- hyvän tavan vastaiset tai lainvastaiset sisällöt,
- Lakiosuusoikeudesta johtuvat oikeudet
Perinnönjättäjä ei siis voi määrätä täydellistä tarkastuskieltoa.
Edunne asianajajan tuella
Kiistämiskielto voi olla taktisesti järkevä, mutta siihen liittyy riskejä – sekä perinnönjättäjälle että edunsaajille. Kokenut perintöoikeuden asiantuntija tarkistaa:
- onko tällainen määräys tarkoituksenmukainen kyseisessä tapauksessa,
- miten se on muotoiltava oikeudellisesti pätevästi,
- mitä vaikutuksia riitatapauksessa on odotettavissa.
