Oikeudellinen valvonta

Oikeudellinen valvonta

Oikeudellinen valvonta on toimenpide sellaisten henkilöiden valvontaan ja tukemiseen, jotka vapautetaan ehdonalaisesti vakavien rikosten jälkeen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että nämä henkilöt noudattavat koeaikana heille asetettuja määräyksiä, eivät syyllisty uusiin rikoksiin ja sopeutuvat järjestäytyneeseen elämään. Säännöllisten raporttien, henkilökohtaisen tuen ja tarvittaessa teknisen valvonnan avulla uusintarikollisuuden riskiä vähennetään.

Oikeudellinen valvonta tarkoittaa, että ehdonalaisesti vapautetun rikoksentekijän käyttäytyminen on tuomioistuimen valvonnassa uusien rikosten estämiseksi ja uudelleenintegraation edistämiseksi.

Seksuaalirikollisten oikeudellinen valvonta

Rikoslain 52a § koskee rikoksentekijöitä, jotka on tuomittu seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavista rikoksista tai seksuaalisesti motivoituneista väkivaltarikoksista. Jos tällainen henkilö vapautetaan ehdonalaisesti, tuomioistuin määrää koeajaksi oikeudellisen valvonnan, jos se on tarpeen tai tarkoituksenmukaista uusien tekojen estämiseksi.

Tuomioistuin päättää, kuka valvonnan suorittaa; nämä ovat yleensä ehdonalaisvalvojia, yksittäistapauksissa myös turvallisuusviranomaisia tai muita erikoistuneita laitoksia. Nämä tarkistavat säännöllisesti, noudattaako vapautettu henkilö määräyksiään, ja raportoivat tuomioistuimelle. Tyypillisiä ehtoja ovat lähestymiskiellot, hoitomääräykset tai tiettyjen toimintojen rajoitukset.

Oikeudellinen valvonta ei ole lisärangaistus, vaan ennaltaehkäisyn ja sosiaalisen kontrollin väline. Sen tarkoituksena on varmistaa, että rikoksentekijä pysyy valvonnassa, kunnes hänen käyttäytymisensä on vakiintunut.

Sebastian Riedlmair
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Gerichtliche Aufsicht ist kein Ausdruck von Misstrauen, sondern ein Instrument der Risikosteuerung. Sie verbindet Kontrolle mit gerichtlicher Verantwortung und schafft klare Zuständigkeiten für die Überwachung bedingter Entlassungen.“

Terrorististen ja valtionvastaisien rikosten oikeudellinen valvonta

Rikoslain 52b § laajentaa valvonnan koskemaan erityisen vaarallisia rikoksia, kuten terroristisia tai valtionvastaisia tekoja sekä kansanmurhaa ja sotarikoksia. Näissä tapauksissa oikeudellinen valvonta on pakollinen määrätä heti, kun ehdonalainen vapauttaminen tapahtuu ja valvonta vaikuttaa tarpeelliselta.

Keskeinen elementti on tapauskonferenssi, joka järjestetään viimeistään valvonnan puolivälissä. Siihen osallistuvat ehdonalaisvalvonta, turvallisuusviranomaiset, deradikalisaatiolaitokset ja tarvittaessa muut asiantuntijatahot. Tämän konferenssin tavoitteena on varmistaa ehtojen noudattaminen ja määrittää strategioita uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi.

Tämä jäsennelty yhteistyö osoittaa, että lainsäätäjä luottaa turvallisuuden kannalta merkittävissä tapauksissa verkostoituneeseen valvontajärjestelmään, joka ylittää perinteisen ehdonalaisvalvonnan.

Oikeudellisen valvonnan tavoitteet ja merkitys

Oikeudellisen valvonnan tarkoituksena on yhdistää yleinen turvallisuusintressi ja rikoksentekijän uudelleenintegraatio. Sillä on neljä päämäärää:

1. Yleisön suojeleminen uusilta vakavilta rikoksilta,
2. Vapautetun henkilön käyttäytymisen valvonta,
3. Tuki sosiaaliseen ja ammatilliseen vakiintumiseen,
4. Terapia- ja deradikalisaatiotoimenpiteiden edistäminen.

Siten se toimii keinona rangaistuksen ja vapauden välillä: Se antaa rikoksentekijälle toisen mahdollisuuden, mutta selkein ehdoin. Vain se, joka osoittaa kelpoisuutensa, voi lopulta elää pysyvästi ilman valvontaa.

Elektroninen valvonta ja deradikalisaatio

Rikoslain 52b §:n mukaisissa tapauksissa tuomioistuin voi lisäksi määrätä elektronisen valvonnan. Tällöin asianomaisen on jatkuvasti kannettava teknistä laitetta, kuten elektronista jalkapantaa tai paikannusmoduulia. Tämä toimenpide on sallittu vain, jos se on ehdottoman välttämätön ja asianomainen antaa siihen suostumuksensa.

Tallennettuja tietoja saa käyttää ainoastaan oleskeluehtojen valvontaan, ja ne poistetaan lyhyen ajan kuluttua. Näin varmistetaan toisaalta turvallisuus ja toisaalta kunnioitetaan tietosuojaa.

Samanaikaisesti käytetään deradikalisaatio-ohjelmia. Niiden tarkoituksena on käsitellä ideologisia tai ekstremistisiä motiiveja ja edistää pitkällä aikavälillä vakaata elämäntapaa. Tuomioistuin ottaa huomioon teon olosuhteet, sosiaalisen ympäristön ja käyttäytymisen vankeuden aikana.

Oikeudelliset perusteet ja erot

Oikeudellinen valvonta on säädetty rikoslain 52a ja 52b §:ssä. Molemmat säännökset tähtäävät ennaltaehkäisyyn, mutta eroavat soveltamisalaltaan:

• Rikoslain 52a §: Seksuaalirikolliset ja seksuaalisesti motivoituneet väkivaltarikolliset, joilla on uusintarikollisuuden riski.
• Rikoslain 52b §: Tekijät, jotka ovat syyllistyneet valtionvastaisiin, terroristisiin tai kansainvälisen oikeuden mukaan erityisen vakaviin rikoksiin.

Valvonta määrätään aina koeajaksi ja päättyy automaattisesti, jos sen edellytykset lakkaavat tai koeaika päättyy. Tuomioistuin tarkistaa säännöllisesti, onko toimenpide edelleen tarpeellinen.

Edunne asianajajan tuella

Rikosoikeudellinen menettely on asianosaisille huomattava rasite. Jo alussa uhkaavat vakavat seuraukset – pakkotoimista, kuten kotietsinnästä tai pidätyksestä, rikosrekisterimerkintöihin ja vankeus- tai sakkorangaistuksiin. Virheitä alkuvaiheessa, kuten harkitsemattomia lausuntoja tai puutteellista todisteiden varmistamista, ei usein voida enää korjata myöhemmin. Myös taloudelliset riskit, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai menettelyn kustannukset, voivat painaa raskaasti.

Erikoistunut rikosoikeudellinen puolustus varmistaa, että oikeutesi säilyvät alusta alkaen. Se antaa turvaa poliisin ja syyttäjän kanssa asioidessa, suojaa itsekriminointia vastaan ja luo perustan selkeälle puolustusstrategialle.

Asianajotoimistomme:

• tarkistaa, onko ja missä määrin syyte oikeudellisesti kestävä,
• tukee sinua esitutkinnassa ja pääkäsittelyssä,
• varmistaa oikeudellisesti pätevät hakemukset, lausunnot ja menettelyvaiheet,
• tukee siviilioikeudellisten vaatimusten torjumisessa tai sääntelyssä,
• Valvoo oikeuksianne ja etujanne suhteessa tuomioistuimeen, syyttäjänvirastoon ja asianomistajiin

Peter Harlander
Harlander & Partner Rechtsanwälte „Machen Sie keine inhaltlichen Aussagen ohne vorherige Rücksprache mit Ihrer Verteidigung. Sie haben jederzeit das Recht zu schweigen und eine Anwältin oder einen Anwalt beizuziehen. Dieses Recht gilt bereits bei der ersten polizeilichen Kontaktaufnahme. Erst nach Akteneinsicht lässt sich klären, ob und welche Einlassung sinnvoll ist.“

Usein kysytyt kysymykset – UKK