Ennakkosaanto
- Ennakkosaanto
- Lesken suoja
- Tavoite ja lainsäädännöllinen kehitys
- Oikeutetut henkilöt ja edellytykset
- Milloin lakisääteistä ennakkosaantoa ei ole?
- Ennakkosaannon sisältö ja laajuus
- Oikeudellinen luonne ja erityispiirteet
- Vaikutukset lakiosaan ja perinnönjakoon
- Yksilöllinen varautuminen avopuolisoille
- Edunne asianajajan tuella
- Usein kysytyt kysymykset – UKK
Ennakkosaanto
Lakisääteinen ennakkosaanto ABGB:n 745 §:n mukaan oikeuttaa lesken tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen jatkamaan asumista yhteisessä asunnossa perittävän kuoleman jälkeen ja käyttämään kotitalouteen kuuluvaa irtaimistoa. Avopuolisoille tämä oikeus on voimassa yhden vuoden ajan. Ennakkosaanto myönnetään perintöosuudesta riippumatta perintöosan lisäksi.
Ennakkosaanto varmistaa, että jäljelle jäänyt puoliso tai avopuoliso ei tarvitse heti muuttaa pois tai luopua kodin irtaimistosta.
Lesken suoja
Lakisääteinen ennakkosaanto suojaa erityisesti aviopuolisoita ja rekisteröityjä kumppaneita perintötapauksissa. Perittävän kuoleman jälkeen leski jää yhteiseen asuntoon ja säilyttää koko kodin irtaimiston.
Nämä oikeudet ovat voimassa perintöosuudesta riippumatta ja ovat etusijalla varsinaiseen perintöosaan nähden. Avopuolisot hyötyvät ennakkosaannosta, jos he ovat asuneet yhteisessä taloudessa vainajan kanssa vähintään kolme vuotta eikä vainajalla ollut kuolinhetkellä avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta. Avopuolison oma avioliitto tai rekisteröity parisuhde ei kuitenkaan haittaa. Avopuolisoille käyttöoikeus on rajoitettu yhteen vuoteen eikä se sisällä omistusoikeutta kodin irtaimistoon tai asuntoon.
Sebastian RiedlmairHarlander & Partner Rechtsanwälte „Das gesetzliche Vorausvermächtnis ist ein wesentliches Instrument, um dem überlebenden Ehegatten oder Partner Stabilität und Sicherheit im Erbfall zu gewährleisten“
Tavoite ja lainsäädännöllinen kehitys
Ennakkosaanto suojaa leskeä joutumasta syrjäytetyksi tutusta elinympäristöstään kumppanin menetyksen jälkeen. Lainsäätäjä varmistaa, että leski voi jatkaa arkeaan ja pysyä tutussa ympäristössä. Erityisesti koko kodin irtaimisto jää leskelle tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle.
Kodin irtaimisto
Kodin irtaimistoon kuuluvat kaikki irtaimet esineet, jotka palvelevat entisen kotitalouden jatkamista, kuten esimerkiksi:
- Huonekalut ja sisustusesineet
- Kodinkoneet
- Astiat ja keittiövälineet
- Tekstiilit ja arjen esineet
- Päivittäisessä käytössä olevat elektroniset laitteet
Kodin irtaimistoon eivät yleensä kuulu:
- Vainajan henkilökohtaiset esineet
- Käteinen raha
- Säästökirjat tai arvopaperit
Poikkeus on voimassa vain, jos tällaiset arvot oli nimenomaisesti tarkoitettu kotitalouden hoitoon (esimerkiksi ”kotitalouskassa”).
Oikeutetut henkilöt ja edellytykset
Aviopuolisoilla ja rekisteröidyillä kumppaneilla on laissa taattu oikeus ennakkosaantoon. Tämä oikeus on voimassa riippumatta siitä, onko perintömääräystä tehty, ja se raukeaa ainoastaan laissa säädetyn perinnöttömäksi tekemisen yhteydessä. Avopuolisot saavat ennakkosaannon vain, jos he ovat todistetusti asuneet yhteisessä taloudessa vähintään kolme vuotta eikä vainajalla ollut kuolinhetkellä avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta, ja heidän oikeutensa on aina määräaikainen ja päättyy viimeistään vuoden kuluttua perittävän kuolemasta.
Milloin lakisääteistä ennakkosaantoa ei ole?
Lakisääteinen ennakkosaanto ei kuulu leskelle, rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle tai avopuolisolle, jos tietyt poissulkemissyyt ovat olemassa. Tämä on erityisesti tilanne, jos
- perinnöstä tai lakiosasta luopumisesta on sovittu,
- perinnöttömäksi tekeminen tai perintöoikeudellinen kelvottomuus on olemassa,
- vainaja ja leski ovat avioero- tai purkamismenettelyn yhteydessä jo sopineet käyttöomaisuuden ja säästöjen jakamisesta,
- avopuolison osalta edellytykset (kolmen vuoden yhteinen talous, ei perittävän avioliittoa/rekisteröityä parisuhdetta kuolinhetkellä) eivät täyty.
Lisäksi ennakkosaanto raukeaa, jos jo muiden lakisääteisten erityissäännösten (esim. vuokrasuhteen jatkaminen, asunnon omistusoikeuden hankkiminen) kautta vastaava asumisoikeus on varmistettu.
Ennakkosaannon sisältö ja laajuus
Ennakkosaantoon kuuluvat asumisoikeus entisessä asunnossa ja koko kodin irtaimisto. Nämä oikeudet syntyvät automaattisesti perittävän kuollessa, ilman että testamentaarista määräystä tarvitaan. Aviopuolisot ja rekisteröidyt kumppanit saavat siten omistusoikeuden kodin irtaimistoon ja pysyvän asumisoikeuden. Avopuolisot saavat sen sijaan vain ajallisesti rajoitetun käyttöoikeuden, jolloin asunto ja kodin irtaimisto palautuvat perillisille vuoden kuluttua.
Jos leski saa erityisten lakisääteisten säännösten perusteella – esimerkiksi vuokrasuhteeseen astumalla tai yksinomistajana – oikeuden jäädä asuntoon, niin ennakkosaanto väistyy, koska oikeus on jo täytetty muulla tavoin.
Valitse haluamasi päivämääräVaraa maksuton alkukonsultaatioOikeudellinen luonne ja erityispiirteet
Ennakkosaanto on erittäin henkilökohtainen oikeus eikä sitä voi siirtää. Aviopuolisoille tämä erittäin henkilökohtainen oikeus päättyy viimeistään heidän omalla kuolemallaan tai uudelleen avioitumisella, kun taas avopuolison oikeus lakkaa pakottavasti lakisääteisen vuoden kuluttua. Ennakkosaanto voidaan evätä aviopuolisoilta ja rekisteröidyiltä kumppaneilta vain perinnöttömäksi tekemällä. Avopuolisoiden osalta perittävän testamenttausvapaus on etusijalla. Testamentti voi sulkea pois ennakkosaannon.
Lakisääteinen ennakkosaanto on toissijainen kuolinpesän velkojien vaatimuksiin nähden. Jos kuolinpesä on ylivelkainen, velkojat voivat tietyissä olosuhteissa ulottaa vaatimuksensa myös ennakkosaannon kohteisiin.
Vaikutukset lakiosaan ja perinnönjakoon
Asumisoikeuden ja kodin irtaimiston arvo lasketaan mukaan aviopuolison lakiosaosuuteen. Jos tämä arvo ylittää lakiosan, rahallinen vaatimus pienenee tai raukeaa. Muut perilliset jakavat jäljelle jäävän perinnön ennakkosaannon vähentämisen jälkeen, joten perinteisissä perhetilanteissa asunto ja kodin irtaimisto jäävät leskelle ja jälkeläiset tai muut perilliset saavat lopun omaisuuden.
Yksilöllinen varautuminen avopuolisoille
Avopuolisot nauttivat perintöoikeudessa vähemmän suojaa kuin aviopuolisot tai rekisteröidyt kumppanit. Jos haluaa varmistaa kumppanilleen paremman turvan, tulee varautua ajoissa testamentilla tai perintösopimuksella. Ilman selkeää testamenttia on olemassa vain määräaikainen asumis- ja käyttöoikeus yhdeksi vuodeksi. Vain jos laillisia tai testamenttaarisia perillisiä ei ole, voi avopuoliso saada kuolinpesän poikkeuksellisena perillisenä.
Peter HarlanderHarlander & Partner Rechtsanwälte „Lebensgefährten sind im österreichischen Erbrecht nach wie vor benachteiligt. Nur eine rechtzeitige Vorsorge verhindert böse Überraschungen“
Edunne asianajajan tuella
- Oikeudellisesti selkeä neuvonta ennen perintötapausta
- Ennakkosaannon toteuttaminen kuolinpesän selvitysmenettelyssä
- Riitojen välttäminen kanssaperillisten kanssa
- Erityistapausten (uusperheet, avopuolisot) selvittäminen
